Helsingissä voi ihan oikeasti asua meren rannalla

En ole samaa mieltä kuin liikuntaviraston edustaja, joka sanoi eteläisten kaupunginosien asukasillassa, että on vaarallista "kun rannan edessä aukeaa suoraan avomeri". Uimarantaa ei liikuntaviraston mukaan voi turvallisuussyistä rakentaa Eiranrannan luonnolliselle hiekkarannalle! Ei tarvitsekaan rakentaa valvottua uimarantaa, vaan rannat voi rakentaa asukkaiden käyttöön, uimiseen, lenkkeilyyn, kahviloiksi, rantapallopelikentäksi. Ihan oikeasti elettäviksi ja koettaviksi, myös myrskysäällä ja räntäsateella.

Vaarallista sitä vastoin on tehdä rannasta nykyisen kaavaehdotuksen kaltainen, itäblokkimainen monumenttiaukio, joka on liukas, koliseva, kaavamaisen kuollut, ilman luonnon omia muotoja ja maaston sekä rannan liikkumiseen ja vesielämään houkuttelevaa nostetta.

Ihmettelenkin, että hankolaiset ja tammisaarelaiset sekä tuhannet ulkosaarissamme asuvat ihmiset ovat selvinneet hengissä sukupolvesta toiseen omilla avomerelle antavilla rannoillaan ilman virallisia uimavalvojia. Mainitsemani kaupungit ovat kesäisin myös helsinkiläisten suosiossa. Siellä on valvomattomia rantoja kilometrikaupalla kaikkien vapaassa käytössä. Omasta kodista voi mennä aamutakki päällä lähirantaan uimaan, illalla piknikille ja iltauinnille. Päiväkotilapset, koululaiset ja mummot voivat nautiskella rantahiekalla kävelystä ja uimisesta ilman pääsymaksuja. Lähikotien kumiveneet ja kanootit voivat rantautua vapaasti ilman melontaklubien jäsenmaksuja. Miksi toimiva, aktiivinen ranta-alue ei voi jatkua entisillä uimalan lähialueilla Etelä-Helsingissä kuten Itä-Helsingissä? Ovatko asukkaat väärään tuloluokkaan kuuluvia?

Meillä vähäisetkin vapaat luonnon rannat tasoitetaan betonilla tasanteiksi, portaikoiksi, laatoitetaan ja pengerretään sileiksi. Nurmikot korvataan kiveyksillä ja vahingossa jäljelle jääneiden nurmilaikkujenkin väliin valetaan betonipolku. Kaavaluonnoksen mukaiselle Eiran rannan kivetylle rantarakennelmalle tulevat pesiytymään rullaluistelijat, skeittaajat ja fillaroijat oluttölkkeineen. Näin on käynyt myös Merikadun kompassitorilla, Kampin keskuksessa ja Kiasman edustalla, koska Etelä-Helsingistä puuttuvat myös sen kaltaiset harrastetilat nuorisolle. Kiveykset ovat liian kovia lenkkeilyyn ja kävelyyn. Koko maastorakennelma on vastoin valtuuston terveydenedistämisen ja ympäristöohjelman linjaamia tavoitteita. Maasto on lisäksi enemmän kuin vaarallinen ja mahdoton liikkumiseen hiukankin tuulisella, liukkaalla tai myrskyisällä säällä. Rantapenkereiltä mereen vierineen ihmisen ylösnousu kivettyä liukumäkirinnettä pitkin takaisin kadulle on mahdotonta penkereelle isketyistä kivipaasista huolimatta.

UMPIKORTTELIT NÄKÖALARANNOILLE on toinen kaavainnovaatio, jossa ei ole järjen hiventä. Miksi Munkkiniemi, Laajasalo, Lauttasaari, Kulosaari ovat houkuttelevia asuinalueita, vaikka niidenkin luonteeseen kuuluvat merellisyys ja pistetalot? Vastaus: juuri siksi ja nimenomaan siksi, että ihmiset haluavat asua meren keskellä, nähdä, kuulla ja haistaa meren eri muodoissaan. Talot on sijoiteltu maastoon niin, että niistä tuntee meren myös myrskysäällä. Se kuuluu merenranta-asumiseen. Ne, joille tuuliset piha-alueet eivät sovi eivät hakeudu meren rantaan. Umpikorttelit eivät kuulu rannoille. Kaikista kodeista on näyttävä meri ja tunnuttava sen olemassaolo. Merenrantakodeista on myös helposti päästävä mereen, ilman maksua ja valmisteluja.

Ilmeisesti Sisä-Suomesta tänne muuttaneiden kaavatätien mukaan merta ja sen olemusta on turvallista katsella ainoastaan kotien sisätiloista. Meille taas turvallisinta olisi, jos kyseiset kaavoittajat pysyisivät mahdollisimman kaukana rannikkokaupunkien suunnittelusta. Seuraavaksi ollaankin jo betonoimassa ja kanavoimassa viivotinsuoraksi pengerrettynä Hermannin rantaa, Töölön lahtea ja Kruunuvuorenselkää. Eikö edes vanha kuva Kansallisteatterin takana olleesta, kauniista joutsenlammesta verrattuna nykyiseen, vessana ja roskiksena toimivaan arkkitehtihelmeen herätä tämän kaupungin suunnittelijoita? Meidät valtuutetut se pitäisi ainakin herättää! Ja heti, ennen kuin on liian myöhäistä. Meille ja kaavoitettavan alueen asukkaille kuuluu valta tämän kaupungin kehittämisessä, ei virkamiehille. Sitä on demokratia kaupungissa, jossa juuri ja juuri vältyttiin kaupungin ihan itse rakentamien virastotalojen, Itä-Pasilan ja Merihaan kaltaisen arkkitehtuurin mukanaan tuomasta kaupunkikuvatuhosta. Samaa kantti kertaa kantti-betoniarkkitehtuuria yritetään nyt saada aikaan maatasossa ja pahinta vielä...rannoillemme.
EI KÄY!

Arja Karhuvaara
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu

 






  Elävä Helsinki 1/2007

> Pääkirjoitus
Tatu Rauhamäki

> Kouluverkko herättää tunteita
haastattelu Tuomo Valve

> Kotka laskeutui eduskuntaan
haastattelu Tuomo Valve

> Kaksi helsinkiläistä ministeriä
haastattelu Tuomo Valve

> Kolme uutta kansanedustajaa Helsingin vaalipiiristä

> Kokoomukselle huima vaalivoitto Helsingissä
Tatu Rauhamäki

> Puheenjohtajan palsta
Martti Häikiö

> Westminsterin Kokoomus perustettiin Lontoossa

> Vuosaaren Kokoomus ry Vuoden kokoomusyhdistys 2007
haastattelu Tuomo Valve

> Kansanedustajan kolumni: Helsingissä voi ihan oikeasti asua meren rannalla
Arja Karhuvaara

> Kokoomusopiskelijat valmiina syksyn edustajistovaalitaistoon!
Aino Mäkisalo