Kotka laskeutui eduskuntaan

- Pertti Salolainen kiittelee Kokoomuksen vaalikonetta'

haastattelu ja kuva: Tuomo Valve

Pertti Salolaisen suhde merikotkiin alkoi vuonna 1972, jolloin hän oli aloitteentekijänä ja kunniaperustajana perustamassa Suomen WWF:ää. Merikotkaprojekti oli järjestön ensimmäinen suuri hanke, jonka tavoitteena oli elvyttää uhanalainen merikotkakanta. Merikotka on seurannut Salolaista siitä lähtien. Kotkasta on tullut hänen symbolinsa.

- Merikotkaprojektin alussa Suomessa laskettiin olevan vain 36 merikotkaa, Salolainen kertoo yli 35 vuoden takaisesta tilanteesta.
Ympäristömyrkyistä ja salametsästyksestä kärsinyttä kotkakantaa ryhdyttiin hoitamaan talviruokinnalla. Pesimäalueille kuljetetuissa teurasjätteissä ei ollut ympäristömyrkkyjä, joita kerääntyi kotkien elimistöön luonnonvaraisista kaloista ja saaliseläimistä. Jopa 40 vuotta elävän petolinnun elimistöön kerääntyneet myrkyt haittasivat merkittävästi poikastuotantoa.
- Vuonna 2006 Suomessa kuoriutui yli 240 uutta merikotkan poikasta, Salolainen kertoo tyytyväisenä projektin tuloksiin.
Merikotkasta on tullut Salolaisen symboli, joka on seurannut häntä vaalikampanjasta toiseen. Nyt kotka on laskeutunut takaisin eduskuntaan.

Vahvat kannat ympäristöasioihin

Salolainen otti eduskuntavaalikampanjassaan vahvasti kantaa ympäristöasioihin. Hän vastustaa koskiensuojelulain avaamista ja vesivoiman lisärakentamista. Ydinvoimaan hän suhtautuu myönteisesti.
- Ydinvoiman lisärakentaminen on hyvä vaihtoehto järjettömille tekoaltaille tai koskien valjastamiselle. Selvitysten mukaan nämä "ympäristöystävälliset" hankkeet kattavat vain 0,2 prosenttia Suomen sähköntarpeesta, Salolainen kiteyttää puhuessaan Kokoomuksen vaikuttajakoululaisille Helsingissä.
Hän teilaa myös bioenergiainnon suurelta osin epäekologiseksi tukipolitiikaksi. Hyvääkin siinä toki on.
- Bioenergiakeskustelussa tuntuu kokonaan unohtuneen tuotantoon kuluva energia. Pahimmillaan kotimaiseen bioenergiayksikköön käytetään kaksi ulkomaista energiayksikköä. Onko tämä ekologista energiapolitiikkaa, Salolainen kysyy.

Itämeri on ympäristökatastrofi

Salolaisen mielestä Suomen suurin ympäristöongelma on kuitenkin Itämeri. Se on ongelma jo nyt, ja uhkakuvat ovat vielä valtavammat.
- Itämeri on ympäristökatastrofi, eivätkä kaikki tunnu edes ymmärtävän asian vakavuutta. Ongelmia ovat päästöt ja kasvavan meriliikenteen aiheuttamat uhat, Salolainen kertoo.
Pahimmiksi saastuttajiksi hän nimeää Pietarin viemäristön ja maatalouden fosforipäästöt. Suomen rannikkovesien pahin saastuttaja on oma maataloutemme. Etelässä syyttävä sormi osoittaa Puolaa. Meriliikenteen pahin uhka liittyy Tallinnan ja Helsingin väliseen alusliikenteeseen, joka kohtaa Pietarin öljysatamiin liikennöivät tankkerit.
Euroopan parlamentti päätti lokakuussa 2006 pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvästä Itämeri-strategiasta. Salolaisen mukaan strategia on työkalu, jolla pystytään yhteistyössä europarlamentaarikkojen, tulevan hallituksen ja eduskunnan kanssa konkreettisiin toimenpiteisiin.
- Maatalouden päästöihin voidaan vaikuttaa useilla tavoilla. Ylilannoittamista voidaan ehkäistä valvontaa tehostamalla. Peltojen suoja-alueita voidaan kasvattaa ja valumia ohjata esimerkiksi kosteikkoihin, Salolainen luettelee konkreettisia parannuskeinoja.
Peltojen suoja-alueiden kasvattaminen syö tehokasta viljelyalaa eikä valvonta tai kosteikkojen perustaminen ole maksutonta.
- Ilman määrärahoja suojelutoimet eivät onnistu. On muistettava kuinka arvokas Itämeri on.

Meriliikenne kasvaa Suomenlahdella

Suomenlahdella liikennöi päivittäin 350 kauppa-alusta. Helsingin ja Tallinnan välillä kulkee päivittäin 80 matkustaja-alusvuoroa, joiden käyttämät reitit kohtaavat venäjän öljy- ja rahtiliikenteen.
- Itämerellä on jo tapahtunut pieniä onnettomuuksia öljytankkereille. Toistaiseksi olemme välttyneet vakavalta onnettomuudelta, Salolainen pohtii.
Öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ylin johto ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Käytännön työn järjestämisestä ja kehittämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa merialueilla ympäristökeskuksen yhteistyökumppaneita ovat rajavartiolaitos, merenkulkulaitos, varustamoliikelaitos ja puolustusvoimat.
- Öljyntorjuntakeskuksen perustamista on kiirehdittävä. On hankittava riittävä määrä nykyaikaista öljyntorjuntakalustoa. EU:n Itämeri-strategian puitteissa on huolehdittava, että riittäviin varautumistoimiin ryhdytään myös muissa Itämeren maissa.

Kokoomuksen vaalikone on huippukunnossa

Pertti Salolainen jätti eduskunnan vuonna 1996 ja siirtyi Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Suomeen hän palasi vuonna 2004. Eduskuntavaaliehdokkuudesta hän ehti jo kertaalleen kieltäytyä, mutta oli lopulta 8 621 äänellään mukana rakentamassa Kokoomuksen huikeaa vaalivoittoa.
- Kokoomuksen vaalikone on kehittynyt huimasti verrattuna aiempaan. Puoluetoimiston ja piirin toiminta oli ammattimaista, Salolainen arvioi.
Käytyä vaalitaistoa hän piti muuten kovin tavanomaisena.
- Television vaalitenttejä oli aivan liikaa. Puoluejohtajat kiersivät kanavalta toiselle puhumassa samoja asioita, eikä keskusteluihin tullut toivottua syvyyttä.
Salolainen olisi kaivannut lisää teemakeskusteluita.
- Televisiotenteissä olisi voinut olla selkeämmin eri teemoja, jolloin puolueet olisivat voineet lähettää keskusteluihin kunkin teeman asiantuntijoita.
Internetin merkitys oli kymmenen vuotta päivän politiikasta sivussa olleelle Salolaiselle yllätys.
- Vaalikoneita oli aivan liian paljon. Valtamedioiden vaalikoneiden pitäisi riittää. Sähköpostilla tuli valtava määrä kyselyitä äänestäjiltä ja etujärjestöiltä. Niihin kaikkiin vastaaminen vei paljon aikaa, Salolainen kertoo.

Kansanedustuslaitos on myös kehittynyt

Salolainen kiittelee kansanedustajan arkityöhön tulleita uudistuksia. Ajankäyttö on tehostunut ja edustajien puhetulvaa pyritään hillitsemään rajoittamalla vapaaehtoisesti puheiden pituuksia.
- Eduskunnassa moni asia on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Ajankäyttö on tehostunut ja äänestysajat rytmittävät kansanedustajan työtä, Salolainen kiittelee.
- Miinuspuolena on se, että kaikki tuntuu olevan tietokoneella ja kommunikaattorissa. Kansanedustaja on riippuvainen tietotekniikasta, Salolainen toteaa.
Kuin yhteisestä sopimuksesta Sauli Niinistö istuu eduskunnan kahvilassa pöytäämme ja harmittelee täyttyvää kommunikaattoriaan, joka pitäisi ehtiä purkaa.
Avustajajärjestelmä sen sijaan saa Salolaiselta kiitosta.
- Henkilökohtainen eduskunta-avustaja on suuri parannus. Edustajalle, joka haluaa tehdä kirjallisia kyselyitä tai lakialoitteita, on avustajasta paljon hyötyä. Lehdistöseuranta ja äänestäjien palveleminen on myös tehokkaampaa, Salolainen luettelee
Oman avustajansa Salolainen löysi "talon sisältä".
- Mari Männistö toimi aiemmin eduskunnassa EU-puheenjohtajuuteen liittyvien asioiden parissa. Minulla kävi siis hyvä tuuri löytäessäni talon tavat tuntevan avustajan.

Tavattavissa myös vaalien välillä

Pertti Salolaisen tunnuslause on jo vuodesta 1970 ollut "tavattavissa vaalien välilläkin". Hän lupaa tämän perinteen jatkuvan totuttuun tapaan.
- Äänestäjäni löysivät hyvin Primulan kulmaan kahville yli kymmenen vuoden tauon jälkeen, Salolainen iloitsee.
Primulan kulman paikalla on nykään ravintola Baker´s.
- Aion jatkossakin tavata äänestäjiäni samassa paikassa - vaalien välilläkin.

> Pääkirjoitus
Tatu Rauhamäki

> Kouluverkko herättää tunteita
haastattelu Tuomo Valve

> Kotka laskeutui eduskuntaan
haastattelu Tuomo Valve

> Kaksi helsinkiläistä ministeriä
haastattelu Tuomo Valve

> Kolme uutta kansanedustajaa Helsingin vaalipiiristä

> Kokoomukselle huima vaalivoitto Helsingissä
Tatu Rauhamäki

> Puheenjohtajan palsta
Martti Häikiö

> Westminsterin Kokoomus perustettiin Lontoossa

> Vuosaaren Kokoomus ry Vuoden kokoomusyhdistys 2007
haastattelu Tuomo Valve

> Kansanedustajan kolumni: Helsingissä voi ihan oikeasti asua meren rannalla
Arja Karhuvaara

> Kokoomusopiskelijat valmiina syksyn edustajistovaalitaistoon!
Aino Mäkisalo