haastattelu: Tuomo Valve

Kouluverkko herättää tunteita


nurmelaHelsingin opetusviraston alustava esitys kaupungin koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamiseksi on valmistunut. Opetusvirasto esittää yhteensä 11 kaupungin ylläpitämän peruskoulun yhdistämistä toiseen kouluun. Esityksen mukaan kaupunki luopuu useista koulurakennuksista ja viipalekouluista.

Opetusviraston esitys perustuu Net Effect Oy:n viime vuonna tekemään taustaselvitykseen. Selvityksen taustalla on Helsingin kaupungin väestöennuste, jonka mukaan ala-asteikäisten koululaisten määrä vähenee vuoteen 2015 mennessä noin 5 700 oppilaalla. Yläasteikäisten määrä vähenee samaan aikaan noin 2 800 oppilaalla.
– Väestöennusteiden valossa olisi vastuutonta olla reagoimatta tilanteeseen, toteaa opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela.
– Ei koulujen sulkeminen tai yhdistäminen ole itseisarvo kenellekkään Mielestäni on kuitenkin järkevämpää etsiä säästöjä seinistä, jos vaihtoehtoina ovat ryhmäkokojen kasvattaminen tai tuntikehyksen kiristäminen.

Säästöt ohjataan opetustoimeen

Esitykset toisivat säästöä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilakustannuksissa vuoteen 2010 mennessä yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Laskelman pohjana on nykyinen kustannustaso. Syntyneillä säästöillä pyritään kasvattamaan tuntikehyksiä ja pienentämään opetusryhmien kokoa.
Tilankäytön tehostamisesta huolimatta peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tilakustannusten arvioidaan vuosina 2006 – 2010 kasvavan 109,6 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon.
– Oppilasmäärien pienentyessä laskevat myös opetukseen tarkoitetut valtiolta avustukset. Tämä hankaloittaa Helsingin tilannetta entisestään. Keskeisenä tavoitteena on pitää opetus Helsingissä laadukkaana ja monipuolisena. Tämä tarkoittaa, että oppilailla ja opettajilla on jatkossakin turvallinen oppimis- ja työympäristö.

Konsulttiselvitys viraston esityksen pohjana

Opetusvirasto tilasi keväällä 2006 ulkopuolisen konsulttiselvityksen taustamateriaalikseen. Selvitys sai ristiriitaisen vastaanoton myös opetuslautakunnan sisällä. Vihreiden lautakuntaedustaja irtisanoutui selvityksestä näyttävästi eduskuntavaalien alla.
– Opetusviraston esitys lautakunnalle on paljon parempi kuin talvella saamamme Net Effect Oy:n taustaselvitys, Nurmela kiittelee.
– On selvää, että virastossa on parempi näkemys kouluverkon kokonaistilasta. Konsulttiselvityksessä jätettiin huomioimatta monien koulujen erityispiirteitä, jotka viraston esityksessä on nyt korjattu.
Esityksen valmistelussa on otettu huomioon myös laadulliset näkökohdat, kuten opetukselliset ja kasvatukselliset tekijät sekä alueiden ympäristötekijät, turvalliset koulumatkat ja koulurakennusten kunto.
Kouluverkkotarkistuksen tavoitteena on sopeuttaa opetusviraston tilakustannukset vastaamaan oppilas- ja opiskelijamäärien muutosta siten, että olemassa olevia tiloja voidaan käyttää koko kaupungin kannalta nykyistä paremmin ja tehokkaammin.
– Koulujen tiloja tarvitaan opetustoimeen lähinnä päiväaikaan. Myös muina aikoina tiloja on voitava käyttää tehokkaasti.
Muita käyttäjiä voisivat Nurmelan mukaan olla erilaiset järjestöt tai kaupungin muut virastot.
– Lähinnä liikunta-, nuoriso- ja sosiaalitoimi tulevat mieleeni.

Tarkistukset kohdennettava

Kouluverkkotarkistuksen lähtökohtana on ensisijaisesti tilapäisten tilojen vähentäminen ja huonokuntoisista tiloista luopuminen. Esitystä laatiessa on tavoitteena ollut myös erityisopetuksen, soveltuvuuskoe- ja kielikylpyluokkien jakautuminen tasapuolisesti koko kaupungin alueelle.
Nurmelan mukaan viraston esitys ei kuitenkaan ole ongelmaton.
– Poliittisessa päätöksenteossa tullaan huomioimaan koulujen erityispiirteet ja koulujen merkitys alueellisesti. Keskusteluissa on noussut esiin erityisesti kolme koulua: Yhtenäiskoulu, Jakomäen yläaste sekä Herttoniemen ala-aste, toteaa Nurmela.
– Yhtenäiskoulun erityispiirteenä on sen selkeä jatkumo ala-asteen ensimmäisestä luokasta aina lukion päättämiseen saakka. Herttoniemen osalta viraston esityksessä lasten koulupolku hajautuisi moneen eri toimipisteeseen eikä tämä välttämättä palvele lasten etua. Jakomäessä tarkastelemme vielä tarkemmin alueen erityispiirteitä sekä uuden Alppikylän rakentamisen vaikutuksia.

Lukioiden oltava riittävän kokoisia

Peruskoulun jälkeisessä toisen asteen koulutuksessa 16-18 vuotiaiden nuorten määrän on laskettu ensin kasvavan vuoteen 2010 mennessä noin 1 900 oppilaalla ja kääntyvän tämän jälkeen laskuun. Ennusteen mukaan vuonna 2015 oppilaita on noin 300 vähemmän kuin vuonna 2005.
Tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia ikäluokasta voi käydä lukiota. Jotta lukiot voisivat toteuttaa uudistetun opetussuunnitelman valinnaisuuksia, tulee niiden olla riittävän suuria. Kaupunki hakee ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan lisäpaikkoja, jotka kohdennetaan elinkeinopoliittisesti merkittäville alueille.
– On perusteltua, että lukiot toimivat fyysisesti erillään peruskouluista, Nurmela toteaa.
– Lukioiden ja yläasteiden opetussuunnitelmat ovat eriytyneet toisistaan aikaisempaan verrattuna. Lisäksi lukiot jäävät tällä hetkellä hieman yläasteiden jalkoihin tilojen suhteen yhteisissä rakennuksissa. Eli taustalla ovat sekä opetukselliset että käytännölliset seikat.
Ammatilliselle matkailu- ja palvelualojen opetukselle etsitään lisätilaa kaupungin keskustasta. Logistiikan, raskaan kaluston asentajien ja metallialan koulutukselle etsitään tiloja Vuosaaren sataman läheisyydestä tai vaihtoehtoisesti hankitaan lisätilaa nykyisestä kiinteistöstä.

  Elävä Helsinki 1/2007

> Pääkirjoitus
Tatu Rauhamäki

> Kouluverkko herättää tunteita
haastattelu Tuomo Valve

> Kotka laskeutui eduskuntaan
haastattelu Tuomo Valve

> Kaksi helsinkiläistä ministeriä
haastattelu Tuomo Valve

> Kolme uutta kansanedustajaa Helsingin vaalipiiristä

> Kokoomukselle huima vaalivoitto Helsingissä
Tatu Rauhamäki

> Puheenjohtajan palsta
Martti Häikiö

> Westminsterin Kokoomus perustettiin Lontoossa

> Vuosaaren Kokoomus ry Vuoden kokoomusyhdistys 2007
haastattelu Tuomo Valve

> Kansanedustajan kolumni: Helsingissä voi ihan oikeasti asua meren rannalla
Arja Karhuvaara

> Kokoomusopiskelijat valmiina syksyn edustajistovaalitaistoon!
Aino Mäkisalo