Avautuminen maailmalle on tehnyt Suomesta globalisaatiovoittajan. Olemme viimeisten vuosien aikana jo aavistelleet, että nämä ovat niitä hyviä aikoja, joita myöhemmin lämmöllä muistellaan. Eivät yksityiset ihmiset silti ole kokeneet kulutusjuhlivansa. Maailmamme on nyt joka tapauksessa muuttumassa.

Rahoitusmarkkinoiden luottamus on heikko, vienti hidastuu ja työttömyys kasvaa. Talouskriisi hiipii Suomeenkin tilaamatta tuontitavarana. Mutta tuleen ei pidä jäädä makaamaan.

EU:ssa valitettavasti on mietitty liian kauan. Aluksi ajateltiin, että elvytys jää jäsenmaiden tehtäväksi, mutta lopulta päätettiin EU:n laajuisesta, melko pienestä elvytyspaketista. EU:n olisikin nyt viisainta keskittyä nimenomaan rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseen ja sellaisten pelisääntöjen rakentamiseen, joilla pärjätään jatkossakin. Tässä eivät riitä edes EU:n laajuiset toimet, vaan rahoitusmarkkinoiden toiminnasta on saatava aikaan mannerten väliset päätökset.

Suomessa on lamasta selvittävä pääosin omin voimin. Niin kansallisella tasolla kuin kunnissakin keskitytään nyt elvytyksellä välttämään kaikkein pahimpia talouskriisin vaikutuksia. Näin tulee tehdäkin ja ottaa oppia edellisistä lamakausista. Suomessa on ollut osaamisen ja yhteistyön alueella omat vahvat aseensa. Meillä on varsinkin vaikeina aikoina osattu yhdistää eri tahojen voimat. Niin on tehtävä nytkin.

Myös kaupungin tasolla on vahvistettava yhteistyötä kirkkojen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, jotta pystytään kohtamaan ihmisten vaikeudet. On vahvistettava yhteistyötä poliisin kanssa, jotta mahdolliset levottomuudet vältetään ja ihmiset voivat vaikeinakin aikoina tuntea itsensä turvalliseksi.

Kaupungin päättäjien on myös yhdessä valtiovallan ja pankkien kanssa löydettävä ratkaisuja esimerkiksi työttömien tai konkurssin kohtaavien asuntovelkaisten auttamiseksi. Pitää yrittää saada heille ainakin aikaa ja mahdollisuus asua vaikka vuokralla omassa kodissaan. Tämä on erityisen tärkeä asia Helsingissä, sillä asumiskulut ovat täällä muuta maata korkeammat ja siksi asuntovelkaiset tarvitsevat kipeästi tukea työttömäksi joutuessaan. Edellisen laman aikana monet perheet menettivät kotinsa, aiemmat säästönsä ja jäivät vielä suuriin velkoihin. Kenenkään koti ei nyt saa jäädä keplottelun kohteeksi.

Kaupunki näyttää päättäneen rohkeasta investointiohjelmasta ja osallistuu näin omilla toimillaan elvytykseen ja työttömyyden torjuntaan. Muistamme edellistä lamaa seuranneen sitkeän pitkäaikaistyöttömyyden ja sen surulliset seuraukset monille ihmisille ja heidän perheilleen. Rahaa on niukalti ja siksi nyt tarvitaan kaikkien toimet syrjäytymisen estämiseksi. Me selviämme vaikeistakin ajoista työllä ja auttamalla niitä, jotka vaikeuksiin joutuvat.

Mutta on myös koko ajan katsottava eteenpäin ja varauduttava tulevaisuuteen. Kun kysyntä alkaa hiljalleen kriisin jälkeen kasvaa, selviävät parhaiten ne alueet, joiden talous on ketterässä kunnossa ja osaaminen ajan tasalla. Vaikka kohtaamme talouskriisin vahvana ja suhteellisen hyvinvoivana Helsingissäkin, ei ole varmaa, että asemat kriisin jälkeen ovat samat. Murroskaudet muuttavat historian kulkua ja saamme varmasti nähdä myös talouden uusjakoa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Jos osaamme huolehtia toisistamme ja kannustaa ihmisiä opiskelemaan ja varautumaan uusiin haasteisiin, olemme taas kriisin laannuttua eturivissä rakentamassa kotikaupunkimme menestystä ja asukkaiden hyinvointia.

Eva-Riitta Siitonen
MEP

eva-riitta.fi

Elävä Helsinki 1/2009