Teksti: Reino Summanen

Kuluvalla vaalikaudella eläkeläisten verotukseen on tehty useita muutoksia. Merkittävin niistä on valtionverotuksen eläketulovähennyksen oikaiseminen niin, ettei eläkeläisen tuloveroprosentti olisi korkeampi kuin 53 vuotta täyttäneen palkansaajan veroprosentti.

Veronmaksajain eläkeverotukseen erikoistuneen ekonomistin Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan verovuonna 2008 voimaan tullut muutos näyttäisi toimivan ajatellulla tavalla. Hänen kesäkuussa valmistuneen selvityksensä mukaan eläketulosta jää käteen kaikilla tulotasoilla vähintään yhtä paljon kuin yli 53-vuotiaan samansuuruisesta palkkatulosta.

Valtionverotuksessa eläketulovähennyksellä on merkitystä verotukseen vasta tuloveroasteikon alarajasta alkaen. Vähennyksen ansiosta tänä vuonna saadusta eläketulosta maksetaan valtionveroa, kun vuosieläke nousee 21 720 euroon tai sitä suuremmaksi.

Kirkko-Jaakkolan mukaan muutos vuoteen 2007 on selkeä. Silloin eläkkeensaajan verotus oli 14 000 - 31 000 euron vuosituloilla selvästi ankarampaa kuin 53 vuotta täyttäneen palkansaajan.

Perheellisten eläkeläisten verotusta kiristi entisestään se, että kunnallisen eläketulovähennyksen suuruus määräytyi puolison täyden kansaneläkkeen perusteella. Viime vuodesta alkaen perhesuhde ei ole enää vaikuttanut vähennykseen.

Eroja maksuista ja vähennyksistä

Verokortti ei kuitenkaan kerro kaikkea: eroja verotukseen syntyy eri vähennyksistä ja sosiaaliturvamaksuista.

Palkkatulosta - mutta ei eläketulosta - maksetaan pakollisia työeläke- ja työttömyysturvamaksuja; 53 vuotta täyttänyt maksaa niitä tänä vuonna 6,1 prosenttia palkastaan. Maksut ovat vähennyskelpoisia palkkaverotuksessa.

Palkkaa verotetaan myös sairausvakuutuksen päivärahamaksulla (0,93 % v. 2010). Sen sijaan sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksetaan sekä palkka- että eläketulosta (1,47 % ja 1,64 %) kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta.

Tulonhankkimisvähennys tehdään palkkatulosta, josta voi vähentää myös ammattijärjestön jäsenmaksun. Vastaavia palkkatulon hankkimiseen liittyviä kustannuksia ei voi vähentää eläketulosta.

Siinä kun palkansaajalla on kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja valtionverotuksen työtulovähennys, eläkkeensaajalla on omat eläketulovähennyksensä. Vähennykset keventävät pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.

Tuloveroa vasta 9 540 vuosieläkkeestä

Merkittävänä muutoksena myös eläketulojen verotuksessa voidaan pitää kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotusta 2 200 euroon. Sen ansiosta vähennys ulottuu tänä vuonna 16 500 euron vuosieläkkeisiin saakka, kun se viime vuonna päättyi alle 14 000 euroon.

Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennykset aiheuttavat sen, ettei eläkeläinen maksa tuloveroa alle 9 540 vuosieläkkeistä. Tämä jälkeen vähennykset pienenevät nopeasti ja verotus kiristyy jyrkästi marginaaliveroprosentin noustessa yli 40.

Kunnallisveroprosenttien muutoksilla onkin Kirkko- Jaakkolan mukaan tällä hetkellä suurempi vaikutus pieniin ja keskimääräisiin eläkkeisiin kuin valtionverotuksen muutoksilla.

Eläkefakta

• Keskimääräinen kokonaiseläke 1 344 euroa kuukaudessa
  vuoden 2009 lopussa
• Noin 95 prosenttia eläkeläisistä saa alle 2 600 euron kuukausieläkettä (2008)
• Eläketulot noin 90 prosenttia eläkeläisten kaikista tuloista
• Keskituloisten eläkeläisten käytettävissä oleva tulot noin 70 prosenttia keskituloisten palkansaajien tuloista (2007)
• Kunnallisveron osuus eläkeläisiltä kerätyistä tuloveroista 71 prosenttia vuonna 2008; valtion tuloveroa maksoi noin 370 000 yhteensä noin 1,2 eläkeläistulonsaajista.
• Pelkästä kansaneläkkeestä tai vastaavan suuruisesta muusta eläketulosta ei makseta kunnallisveroa.
• Vuosina 2007-2010 eläkeläisen ostovoima on kasvanut tulotasosta riippuen 4,4-7,8 prosenttia. Tuloverokevennysten osuus ostovoiman lisäyksestä on ollut 44-77 prosenttia

(Kirkko-Jaakkola 2010)

Elävä Helsinki 3/2010

Pääkirjoitus
Helsingin Kokoomus asetti eduskuntavaaliehdokkaita
Tuomo Valve

Puheenjohtajan palsta
Helsingin Kokoomus ylpeänä esittää
Sirkka Lekman

Jyrki Katainen: Kokoomuksen politiikka on vastuullista, kestävää ja kannustavaa
Kimmo Kallonen

Kansanedustajan kolumni
Helsingin viihtyisyyden ja turvallisuuden puolesta - kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää
Juha Hakola

Helsingin Kokoomus asetti eduskuntavaaliehdokkaita
Paula Kylä-Harakka

Vesa Hack siirtyi kokoomukseen - Vihreät entistä vasemmistolaisempia
Tuomo Valve

Eläkkeestä käteen sama kuin vastaavasta palkasta
Reino Summanen

Kansanedustajan kolumni
Varjot pitenevät ja silakkamarkkinat elävöittävät
Arja Karhuvaara