Teksti: Kimmo Kallonen
Kuva: Mauri Ratilainen

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan suomalaisen työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.
- Vaaleissa kohtaavat vastuunkantajat ja populistit. Luotan siihen, että fiksut suomalaiset antavat tukensa vastuulliselle politiikalle.

Poliittinen keskustelu osoittaa lämpenemisen merkkejä. Eduskuntavaaleihin on enää alle puoli vuotta. Hallituksen ja opposition välisen rintamalinjan lisäksi alkaa hahmottua näkemyseroja ja profiloitumista entistä enemmän myös hallituksen sisällä.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen miettii hetken, kun häneltä kysyy tulevien vaalien tärkeintä kysymystä. Millaisen valinnan eteen äänestäjät joutuvat ja mitkä ovat politiikan päävaihtoehdot?

- Edessä ovat vastuun kantamisen vaalit. Äänestäjien on valittava vastuun kantamisen ja populismin välillä. Populisti yksinkertaistaa asiat eikä kerro koko totuutta. Vastuunkantaja laittaa itsensä likoon ja luottaa äänestäjien arvostelukykyyn.

- Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vastuun kantamisella. Fiksut suomalaiset ymmärtävät, että joskus on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja ja antavat tukensa vastuunkantajille, Katainen sanoo.

Tanakka etukeno työn puolesta

Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus kiteytyy Kataisen mukaan kykyyn luoda uusia työpaikkoja. Hän liputtaa edelleen voimakkaasti teollisuuden puolesta. Palveluyhteiskunta etenee, mutta uudistuva ja iskukykyinen teollisuus on talouden moottori.

- Kokoomus on koko historiansa toiminut suomalaisen työn puolesta vahvemmin kuin mikään muu puolue Suomessa. Suomalainen hyvinvointi nojaa edelleen selkeästi teollisuuteen. Palveluiden osuus kansantaloudessa ja työllistäjänä kasvaa, mutta mitään yhtäkkistä siirtymistä palveluyhteiskuntaan ei ole näköpiirissä.

- Meidän on pidettävä huolta siitä, että teollisuudelle on Suomessa tulevaisuudessakin hyvät toimintaedellytykset, jotka turvaavat kilpailukyvyn. Meidän on otettava rohkeasti tanakka etukeno ja satsattava uuteen. Tällä hallituskaudella tehdyt energiaratkaisut ja yliopistouudistus ovat tästä loistavia esimerkkejä, Katainen sanoo.

Kahden uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen yhdessä uusiutuvan energian käytön edistämistä tukevan paketin kanssa on Kataisen mukaan historiallinen päätös, jonka myönteiset vaikutukset heijastuvat
pitkälle tulevaisuuteen.

- Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää, että saatavilla on kohtuuhintaista energiaa. Ilmastoon liittyvät sitoumukset puolestaan rajoittavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

- Lisäksi energiaratkaisu sisältää välillisiä vaikutuksia. Se kannustaa uusiin innovaatioihin energiateknologian saralla ja sitä kautta auttaa synnyttämään kokonaan uudenlaisia työmahdollisuuksia Suomeen. Meillä on tästä jo paljon esimerkkejä cleantech-toimialoilla, Katainen sanoo.

Autolla ajaminen ei ole syntiä

Kokoomuksen energiapolitiikka ottaa Kataisen mukaan huomioon yhtä hyvin ympäristönäkökohdat kuin markkinatalouden sekä kansalaisten hyvinvoinnin.

- Haluamme tehdä markkinataloudesta ympäristöpolitiikan moottorin. Lähdemme siitä, että autolla ajaminen tai talojen lämmittäminen ei ole syntiä. Mutta kannustamme lisäämään esimerkiksi kotimaisen
biodieselin käyttöä ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden sijasta. Kokoomus ajaa vastuullista, kestävää ja kannustavaa energiapolitiikkaa.

Energiapolitiikan lisäksi kokoomus on Kataisen mielestä onnistunut hallituskaudellaan erinomaisesti esimerkiksi korkeakoulupolitiikassa.
Toteutettu yliopistouudistus lisää tehokkuutta sekä yliopistojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tieteen riippumattomuutta vaarantamatta.

- Aalto-yliopiston muodostaminen, Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistäminen sekä Tampereen kahden yliopistoyksikön ja Jyväskylän liittyminen yhteiseksi allianssiksi ovat kaikki hyviä esimerkkejä
akateemisen maailman uudistumisesta.

Periaatteellisesti tärkeänä Katainen pitää mahdollisuutta kanavoida yksityinen, pääasiassa yrityksiltä tuleva rahoitus yliopistojen peruspääomaan.

- Toki yksityisiltä on saatu rahoitusta aikaisemminkin, mutta pääasiassa yksittäisiin tutkimusprojekteihin tai professuureihin. Uutta on se, että nyt yksityistä rahaa voi lahjoittaa yliopistojen peruspääomaan. Ja jokaista miljoonaa kohden valtio on sitoutunut 2,5-kertaiseen panokseen julkista rahoitusta.

- Yliopistot ovat saaneet lisää päätäntävaltaa omissa asioissaan, mutta samalla ne velvoitetaan keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Merkittävä on myös yliopistojen hallinnossa toteutettu uudistus. Hallitusten jäsenistä puolet nimitetään yliopiston ulkopuolelta. Vuorovaikutus korkeakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä lisääntyy terveellä tavalla, Katainen sanoo.

Kaikki osallistuvat talkoisiin

Kokoomuslainen resepti uusien työpaikkojen luomiseksi on yrittäjyyden edistäminen, kannustamalla esimerkiksi verotuksellisin keinoin yrittäjäriskin ottamiseen ja työntekoon. Katainen kuitenkin muistuttaa, että erityisesti valtiontaloudella on edessä kovat ajat, ja talkoisiin joutuvat osallistumaan kaikki. Esimerkiksi pääomatulojen verotuksen kiristämiselle seuraavalla hallituskaudella ei käytännössä ole vaihtoehtoja.

- Kokoomus kannattaa pääomatulojen verotuksen harkittua korottamista osana laajempaa verouudistusta. Edessä on kovia aikoja, Katainen sanoo.

Pääomatulojen verotusta korottamalla ei valtiontalouden alijäämää oikaista. Kysymys onkin enemmän tasapuolisuuden periaatteesta kuin budjetin kylmistä numeroista.

- Pääomatulon verotuksessa kahden prosenttiyksikön nosto kasvattaa
verokertymää noin sata miljoonaa euroa, mikä ei kokonaisuuden kannalta ole kovinkaan paljon. Mutta näiden ratkaisujen rinnalla kulkee vahva oikeudenmukaisuuden tunne. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kannalta on tärkeää, että kaikki ovat valmiita antamaan panoksensa.

Työuria voi pidentää myös alusta ja keskeltä

Välttämättömältä näyttää tulevaisuudessa myös työurien pidentäminen. Katainen muistuttaa, että työelämästä poistuu muutamassa vuodessa noin 100 000 ihmistä eläkkeelle, ja heiltä perittävän verotulokertymän pieneneminen kolhaisee kipeästi sekä valtion että kuntien kassaa.

Jyrki Katainen korostaa, että työurien pidentämisessä on kysymys paljon muusta kuin eläkeiän korottamisesta hallinnollisin päätöksin. Keinovalikoima on laaja ja järkeen käypä. Työuria voi pidentää myös alkupäästä sekä työelämän joustoja kehittämällä.

- Vuoden 2011 alusta otetaan käyttöön keinoja, joilla opiskelemaan pääsyä helpotetaan ja opintojen suorittamista nopeutetaan. Niin ikään on pyrittävä parantamaan työuran aikaista elämää, kehittämällä esimerkiksi pienten lasten vanhempien työaikajoustoja.

- Vanhemmat voisivat tehdä lyhyempää työpäivää, kun lapset ovat pieniä. Koululaisten iltapäivähoitoon on varmasti löydettävissä ratkaisuja  yhteistyössä päiväkotien kanssa, Katainen ideoi.

Erityinen huolenaihe Kataiselle on työssä jaksaminen.

- Uupumus ja muut työuran aikaiset sairaudet ovat suuri yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma, jolle on tehtävä jotain. Aivan liian paljon työpäiviä menetetään turhaan. Eikä tässä kaivata syyllisiä, vaan ratkaisuja.

- Ja yhtenä keinona työurien pidentämisessä on tietenkin se, että meiltä tarvittaisiin hiukan nykyistä pidempi työpanos, toivottavasti niin, että ihmiset voisivat ja haluaisivat työskennellä terveinä nykyistä pitemmän ajan. Tulevalla hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on tässä edessä iso haaste.

Iso urakka on myös hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvien julkisten palvelujen ylläpito tulevaisuudessa. Erityisesti kuntien asema vaikeutuu, kun palvelujen tarvitsijoita on enemmän ja maksajia vähemmän. Katainen ei näe vaihtoehtoja kuntareformille. Kysymykseen palvelujen tuotannon järjestämisestä hän suhtautuu hyvin käytännöllisesti.

- Kuntareformi on välttämätön, ja tulevaisuudessa kuntia tulee olemaan
vähemmän. Tarvitsemme vähemmän byrokratiaa ja enemmän palveluita. Tuottaako palvelut sitten kunta vai yksityinen yritys kunnan toimeksiannosta, on käytännöllinen kysymys. Hintalaatusuhde ratkaiskoon.

- Suhtaudumme kannustavasti yrittäjyyteen, mutta se ei tarkoita, että kaikissa tapauksissa yksityinen olisi parempi kuin julkinen. Tärkeätä on, että koulutamme hyvinvointiyhteiskunnalle osaajia sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelukseen. Esimerkiksi hoivapalvelujen kysynnän kasvu on myös mahtava mahdollisuus. On myönnettävä, että kunnat eivät aina ole kaikkein dynaamisimpia palveluntuottajia, Katainen sanoo.

Kokoomus on arvopuolue

Suomen poliittinen kenttä elää voimakasta murrosta, ja äänestäjien
puolueuskollisuus heikkenee. Liikkuvuutta esiintyy kaikkiin suuntiin.
Kokoomuksessa istuu muutoksista huolimatta sitkeästi kuva "parempiosaisten kaupunkilaisten" puolueena. Jyrki Katainen korostaa kokoomuksen olemusta yksilön vapautta ja vastuuta painottavana
yleispuolueena.

- On totta, että meidät on pyritty maalaamaan nurkkaan niin sanotun
hyvinvoivan kansanosan puolueena. Kokoomus on kuitenkin aina ollut vahva palkansaajapuolue sekä yrittäjäpuolue. Olemme arvopuolue, emme etujärjestö. Haluamme tuoda esiin koko politiikan kirjon, ja yhteiset arvomme liittyvät työntekoon ja yksilön valinnanvapauteen sekä vastuuseen, Katainen määrittelee.

- Kokoomus on myös koko Suomen puolue. Kannatuksemme on ilahduttavasti noussut viime aikoina eniten maaseudulla.

Kokoomuksen kaltaiseen kansalaisliikkeeseen sopii myös paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Paljon julkisuutta sai esimerkiksi joidenkin näkyvien kokoomuslaisten liittyminen turkistarhausta vastustavaan addressiin. Sukupuolineutraalit avioliitot ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus ovat myös kysymyksiä, jotka jakavat mielipiteitä kokoomuksen sisällä. Kataisen kokoomus ei mestaroi jäsentensä eettisiä valintoja.

- Elinkeinon vapaus on kokoomukselle tärkeä arvo, mutta yhtä tärkeää on, että puolueessa sallitaan henkilökohtaiset eettiset valinnat,
kuten vapaus suhtautua turkiksiin ja turkistarhaukseen.

- Sukupuolineutraalit avioliitot ovat myös kysymys, jota jotkut pitävät paljon tärkeämpänä kuin toiset. Enkä halua millään tavalla väheksyä niitä, joiden mielestä asia on poliittisesti merkittävä.

Omaa suhtautumistaan Katainen pohtii ikään kuin rivien välissä.

- Porvarilliseen arvomaailmaan kuuluu konservatiivisina pidettyjen arvojen lisäksi hyvin olennaisesti liberaali ajattelutapa. Voi sanoa, että olemme talouspolitiikassa konservatiiveja. Korostamme työntekoon kannustamista ja yrittäjyyttä. Samoin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olemme konservatiiveja.

- Toisaalta, eettisissä asioissa olemme liberaaleja. Kokoomus antaa sijaa ihmisyydelle. Yksilön vapaus ja vastuu merkitsevät oikeutta myös omiin eettisiin ratkaisuihin. Vastustamme kaikkia uskonsotia, yhtä lailla kotimaassa kuin ulkomailla, Katainen selvittää.

Elävä Helsinki 3/2010

Pääkirjoitus
Helsingin Kokoomus asetti eduskuntavaaliehdokkaita
Tuomo Valve

Puheenjohtajan palsta
Helsingin Kokoomus ylpeänä esittää
Sirkka Lekman

Jyrki Katainen: Kokoomuksen politiikka on vastuullista, kestävää ja kannustavaa
Kimmo Kallonen

Kansanedustajan kolumni
Helsingin viihtyisyyden ja turvallisuuden puolesta - kerjääminen julkisella paikalla tulisi kieltää
Juha Hakola

Helsingin Kokoomus asetti eduskuntavaaliehdokkaita
Paula Kylä-Harakka

Vesa Hack siirtyi kokoomukseen - Vihreät entistä vasemmistolaisempia
Tuomo Valve

Eläkkeestä käteen sama kuin vastaavasta palkasta
Reino Summanen

Kansanedustajan kolumni
Varjot pitenevät ja silakkamarkkinat elävöittävät
Arja Karhuvaara