Sari Sarkomaa

Helsingin opetustoimen järjetön yhtälö ratkaistava

Helsingin opetusviraston aie katkaista määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi oli välttämätöntä kuopata. Opettajat ovat palkkansa ansainneet. Palkkaleikkauksien peruminen ei muuta sitä, että opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuu noin 10 miljoonan euron leikkausvaade. Helsingin opetustoimen leikkauskohteiden valmistelun kanssa samanaikaisesti valmistellaan kaupunginvaltuuston tekemän Helsingin 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kaiken lisäksi vauhdilla nousseet kiinteistömenot vievät yhä suuremman osan opetustoimen budjetista. Vuokran periminen kaupungin omistamilta kouluilta on perusteltua tilojen tehokkaan käytön sekä kustannusten läpinäkyvyyden kannalta. Kestämätöntä on se, että esimerkiksi homekoulujen korjaus syö suoraan opetuksen laatua ja määrärahoja. Tähän on meidän kaupungin päättäjien löydettävä ratkaisu.

Opetustoimen säästövelvoite on ylimitoitettu, sillä sen toteuttaminen on mahdotonta ilman, että leikataan opetuksen laatua ja saatavuutta. Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat.

Helsingin kaupungin talousarvioesityksen valmistelusta vastaavan ylipormestari Jussi Pajusen on syytä erityisen tarkkaan pohtia opetustoimen budjettia. Helsingin talous on saatava tasapainoon niin ettemme leikkaa kasvun mahdollisuuksia. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä. Helsinki ja Suomi menestyvät vain luomalla uutta.

Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta varhais- sekä perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. On nurinkurista, jos Helsinki nyt säästöillä kasvattaa oppilasryhmiä kun valtiovalta on suuntaamassa mittavia panostuksia ryhmäkokojen pienentämiseen. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.

Opetustoimen säästövaateiden kohtuullistamisen lisäksi on ?juhlasyrjäytymisraha? suunnattava niin, ettei synny tilanne jossa ?toinen käsi ottaa ja toinen antaa.?

Vastaava tilanne on valtakunnantasolla. Valtion budjetin koulutukseen tulossa olevat mittavat leikkaukset sekä luvatut lisävoimavarat koulutus- ja yhteiskuntakuuseen on vaativa yhtälö. Toisen käden on tiedettävä mitä toinen käsi tekee.

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

www sarisarkomaa.fi  

Muut julkaisut