Sirpa Asko-Seljavaara

Vanhukset on jätetty heitteille

Luin Palkkatyöläinen (2/2011) lehdestä, miten Kotihoidossa työskentelevä hoitaja kertoi, että kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Hän kyseenalaisti erityisesti muistisairaiden vanhusten kotihoidon. Hän totesi "tuntuu julmalta, että vaikeasti muistihäiriöiset vanhukset, joiden olisi mielekkäämpi elää ympärivuorokautisessa hoidossa, harhailevat yksin kotona". Näin tapahtuu Suomessa. Raihnaisia ja muistisairaita elinvuosiaan viettävät vanhukset jätetään yksin kotiin. He eivät pääse enää ilman apua ylös sängystä, eivät pysty syömään eivätkä huolehtimaan omasta hygieniastaan, joten Kotihoito käy 2-4 kertaa vuorokaudessa hoitamassa heitä. Miten tähän on tultu?

Olin vanhuspalveluseminaarissa, jossa nuori panelisti totesi "vanhuksen pitää olla kotona niin kauan, kuin hänen voimansa riittävät, tai hän itse haluaa". Yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa keskivaikeaa dementiaa, joten on vaikea uskoa, että kotona yksin oleminen on vanhuksen oma tahto.

Raihnaisten vuosien tullessa elämämme loppuvaiheessa tarvitsemme turvallisen ympäristön, jossa saamme hoitoa ja hoivaa. Voimme kutsua tätä hoivapaikkaa vanhainkodiksi, vanhuudenkodiksi, palvelutaloksi, ryhmäkodiksi tai tehostetuksi palveluasumiseksi, mielemme mukaan, mutta nykyinen vanhusten hoitomalli yksin kotona on väärä. Lupaan korjata sen seuraavalla eduskuntakaudellani.

Muut julkaisut