Koulumies: Suomen on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä, hillittävä velkaantumista ja huolehdittava talouden iskunkestävyydestä
Kokoomuksen ryhmäpuhe tulevaisuusselonteon 1. osasta. Ryhmäpuheen piti kokoomuksen kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Terhi Koulumies.
Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen.
tulevaisuus on jotain, johon voimme valmistautua ja johon voimme vaikuttaa. Tämä tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa muistuttaa meitä siitä, että varautuminen erilaisiin maailman kehityskulkuihin on ennen kaikkea vastuunkantoa tulevista sukupolvista.
Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa piirtää neljä erilaista kuvaa vuodesta 2045: yhteistyön, teknojättien, blokkien ja murtuvan maailman. Se, mihin suuntaan maailma muuttuu, ei ole yksin Suomen käsissä, ja juuri siksi tulevaisuusvalmius on elintärkeää. Yksi merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen.
Suomen on nojattava tiiviiseen yhteistyöhön läntisten yhteisöjen kanssa
Suomen on kyettävä toimimaan erilaisissa selonteossa kuvatuissa maailmoissa. Niihin jokaiseen liittyy mahdollisuuksia ja haasteita.
Yhteistyön maailmassa kansainvälinen yhteisö kykenee ratkaisemaan suuria haasteita yhdessä. Sääntöpohjainen järjestelmä toimii, teknologia tukee ihmistä ja ilmastokriisiä hillitään yhteisillä toimilla. Tällaisessa maailmassa Suomella on hyvät edellytykset menestyä. Koulutus, luottamus ja vakaus ovat vahvuuksia, joihin kannattaa investoida tänäänkin.
Teknojättien maailmassa kehityksen suunnan määräävät suuret yritykset, joilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin monilla valtioilla. Talous ja tieto keskittyvät harvoille, ja päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas kansalaisista. Suomelle tämä merkitsee riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista – mutta myös mahdollisuutta vahvistaa omaa teknologista osaamistamme.
Blokkien maailmassa maailma jakautuu kilpaileviin leireihin. Geopoliittiset jännitteet, kaupan esteet ja arvojen eriytyminen lisäävät epävarmuutta. Tällaisessa ympäristössä Suomen on nojattava tiiviiseen yhteistyöhön läntisten yhteisöjen, kuten Euroopan unionin, Naton ja YK:n kanssa. Pienelle maalle liittolaisuudet, selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja sekä vahva puolustuskyky ovat olemassaolon ehto.
Murtuvassa maailmassa kansainvälinen järjestys on hajonnut ja kriisit seuraavat toisiaan.
Luottamus instituutioihin on heikentynyt, demokratia on uhattuna ja ilmastonmuutos lisää epävakautta.
Tällaisessa tilanteessa Suomelta vaaditaan omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kykyä turvata kansalaisten peruspalvelut kaikissa oloissa.
Vahva talous antaa Suomelle mahdollisuuden suojella kansalaisia sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan
näiden skenaarioiden ei ole tarkoitus ennustaa tulevaisuutta, vaan auttaa meitä varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin.
Päätöksiä tulevaisuuden turvaksi teemme jo nyt.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että meidän on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä, hillittävä velkaantumista ja huolehdittava talouden iskunkestävyydestä.
Talouden ja tuottavuuden kasvu, huoltosuhteen vahvistaminen ja yritysten kilpailukyky luovat pohjan kestävälle hyvinvoinnille.
Vahva talous antaa Suomelle mahdollisuuden suojella kansalaisia sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan, turvata tärkeimmät palvelut ja tehdä investointeja. Toisaalta on vahvistettava koulutusta ja suomalaisten osaamistasoa jotta tulevaisuuden haasteita kyetään ratkaisemaan osaavien kansalaisten johdolla.
Tämä on vastuullista tulevaisuuspolitiikkaa – ei lyhyen aikavälin reagointia, vaan pitkäjänteistä valmistautumista.
Velkajarrupäätös osoitti kykyä päätöksenteon pitkäjänteisyyteen
tulevaisuusvalmius tarkoittaa, että rakennamme yhteiskuntaa, joka kestää shokkeja mutta myös hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuudet.
Suomen on oltava paitsi kriisinsietokykyinen, myös uudistumiskykyinen.
Meidän on pidettävä kiinni luottamuksesta, yhteiskunnallisesta eheydestä ja päätöksenteon pitkäjänteisyydestä.
Tässä talossa on juuri osoitettu velkajarrupäätöksen myötä, että päätöksentekomme on tarvittaessa pitkäjänteistä ja se myös tunnistaa taloudellisen liikkumatilan merkityksen tulevaisuudessa.
Me emme voi tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2045, mutta me voimme päättää, millainen Suomi sinne kulkee.
Tulevaisuus ei vain tapahdu – se tehdään yhdessä.
Kiitos.