HELSINGIN KOKOOMUKSEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2023

 

Esipuhe

 

Helsinki on avoin paikka, johon kaikki ovat tervetulleita. Kenestä tahansa voi tulla helsinkiläinen. Yritykset, turistit, sisäinen ja maan ulkoinen muuttoliike, kaikki voivat löytää täältä paikkansa.

Pääkaupunkimme ja sen asukkaat toimivat Suomen veturina, joka yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa vastaa merkittävästä osasta koko maan vaurauden ja hyvinvoinnin synnystä – kilpailukykyä unohtamatta. Helsingin ja helsinkiläisten etu on koko Suomen etu. Tämä on tärkeä ymmärtää myös eduskunnan päätöksenteossa.

Tavoitteemme on tarjota helsinkiläisille parhaat mahdolliset edellytykset sujuvaan arkeen, työhön, yrittäjyyteen, hyvinvointiin ja menestykseen. Vaaliohjelmamme keskittyykin Helsingin ja helsinkiläisten hyvinvoinnin edistämiseen ja siten koko Suomen vaurauden kasvattamiseen.

 

TAVOITTEEMME

 

 

Helsinkiläisten korkea osaaminen ja koulutus

 

Sivistys on itseisarvoisen tärkeää. Sivistys ja koulutus ovat kriittisiä myös, jotta tulevaisuudessakin Suomi on hyvinvoiva ja osaava maa, joka pärjää kiihtyvän muutostahdin keskellä globaalissa kilpailussa. Erityisesti korkeakoulutusasteen nostaminen on edellytys tulevaisuuden korkean tason osaamiselle.

Vaikka Uudellamaalla sijaitsevat yliopistorankingeissa Suomen parhaat yliopistot, käytännössä alueella on maan keskiarvoa vähemmän aloituspaikkoja suhteessa valmistuviin toisen asteen opiskelijoihin. Tilannetta pahentaa se, että samaan aikaan pääkaupunkiseudulle haetaan opiskelemaan ympäri maata. Jos pääkaupunkiseudulta ei löydy sopivaa opiskelupaikkaa, hakeutuvat parhaat nuoremme helposti ulkomaille opiskelemaan. On ilmiselvää, että korkeakoulupaikkoja tulee lisätä nimenomaan Uudenmaan alueella.

Helsingissä on akuutin työvoimapulan aloja, joihin paikalliset koulutusmäärät ovat täysin riittämättömät. Koulutuspaikkojen lisäys työvoimapulasta kärsiville aloille toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen olisi välttämätöntä ja ne tulee rahoittaa täysimääräisesti. Koulutuspaikkojen lisäykset eivät voi johtaa koulutuksen laadun heikkenemiseen.

On tärkeää huolehtia myös osaamistasosta ja sen päivittämisestä. Korkeakoulutuksen, kuten toisen asteen ammatillisen koulutuksenkin, tulee vastata yhä paremmin työelämän odotuksiin, jotta siirtymä työelämään opintojen jälkeen olisi mahdollisimman sujuva. Lisäksi osaamisen päivittämistä ja alanvaihdon joustavuutta tulee edistää. Työvoimapula-aloille pätevöitymiseen tulee olla enemmän tapoja. Esimerkiksi muualla kouluttautuneille maahanmuuttajille tulisi luoda väyliä pätevöityä myös Suomessa.

Myös innovaatioille tärkeään tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee panostaa. Tutkimuksen laatuun panostaminen edellyttää TKI-panostusten aitoa kasvattamista myös käytännössä neljän prosentin tasolle BKT:stä ja niiden kohdistamista laatuun perustuvien kriteerien perusteella.

NYT ON OIKEA AIKA:

  • Huolehtia koulutustarjonnan riittävyydestä ja monipuolisuudesta pääkaupunkiseudulla.
  • Lisätä Uudellamaalla sijaitsevien korkeakoulujen aloituspaikkoja täysimääräisesti rahoitettuna vähintään maan keskiarvon tasolle.
  • Myöntää enemmän ammatillisen koulutuksen järjestämislupia aloille, joilla on työvoimapulaa.
  • Tukea koulutuksen järjestäjien ja työelämän laajempaa yhteistyötä osana tutkintojen suorittamista, mutta myös osaamisen päivittämistä työuran varrella.
  • Luoda työvoimapula-aloille kouluttautuneille maahanmuuttajille toimivia väyliä hankkia pätevyys tehtäviin Suomessa.
  • Nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin BKT:sta ja kohdistaa ne tehokkaasti.

Helsinkiläisten menestyksen mahdollistaminen

 

Kaupungistuminen on tosiasia ja positiivinen ilmiö. Ei ole mikään ihme, että ihmiset haluavat kaupunkeihin: Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat Euroopan innovatiivisimpia alueita, joissa on runsaasti mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan. Valtio ei ole kuitenkaan ollut riittävän sitoutunut kaupunkien toimintaedellytyksien ja houkuttelevuuden parantamiseen. Jotta pääkaupunkiseutu ja Suomen suuret kaupungit voivat toteuttaa tehtäväänsä kasvun ajureina, tarvitaan aitoa metropolipolitiikkaa.

Kaupunkien ja valtion yhteistyötä tulee tiivistää ja valtion tulee olla todellinen kumppani hankkeissa. Kaupunkien tulisi saada laajemmat toimintavapaudet määrätä niistä asioista, jotka koskevat kaupunkia. Esimerkiksi helsinkiläisissä voimakkaita tunteita herättäviin sähköpotkulautojen haittoihin ei voida järkevästi puuttua ilman, että lainsäädännöllä luodaan tähän mahdollisuudet.

Kaupungistumiskehitys tuottaa osaltaan myös jatkuvasti uutta elinkeino- ja yritystoimintaa Helsinkiin ja sitä ympäröivälle metropolialueelle. On myös tärkeää, että lainsäädäntömme tukee digitaalisten ratkaisujen, tekoälyn sekä muiden kehittyvien innovaatioiden syntymistä. Näin tuemme myös tulevaisuuden kasvuyritysten sijoittumista pääkaupunkiseudulle ja Suomeen.

Haluamme edistää reilua kilpailua Suomessa osana elinvoimaisuuden tukemista. Monopoleja ja markkinoille tulon esteitä purkamalla sekä keventämällä sääntelyä voimme vahvistaa suomalaista yrittämisen vapautta. Näin tuemme monipuolisesti eri elinkeinojen menestymisen mahdollisuuksia.

Kansainvälinen rekrytointi on tällä hetkellä toimimaton järjestelmä. Nykyisen prosessin hitaus haittaa olennaisesti Suomen kykyä houkutella osaajia ja investointeja. Aivan ensisijaisen tärkeää on nopeuttaa kansainvälisten osaajien oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja. Meillä ei ole varaa menettää yhtään osaajaa lupaprosessien takkuamisen vuoksi.

Helsinki tekee aktiivisesti työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi osana kaupunkipoliittista toimintaansa. Valtion tulee tukea kaupunkeja varhaisen tuen tarjoamisessa reilusti nykyistä tomerammin. Suurten kaupunkien erityispiirteet ja haasteet tulisikin huomioida paremmin myös valtionosuusjärjestelmässä.

NYT ON OIKEA AIKA:

  • Varmistaa, että eduskunnassa aidosti tunnistetaan kaupunkien merkitys Suomen tärkeimpien haasteiden ratkaisijana.
  • Tiivistää valtion ja kaupunkien kumppanuutta ja huolehtia siitä, että kaupunkien haasteet tunnistetaan valtion päätöksenteossa.
  • Turvata kaupunkien investointikyky myös soteuudistuksen jälkeen.
  • Mahdollistaa etäasiointi ja hyödyntää digitalisaatiota oleskelulupa- ja rekisteröintiprosessien nopeuttamisessa.
  • Luopua saatavuusharkinnasta edistääksemme kansainvälistä rekrytointia.
  • Huomioida suurten kaupunkien erityispiirteet, kuten väestönkasvu ja suurempi vieraskielisten määrä, aiempaa paremmin valtionosuusjärjestelmässä.

Helsingistä paras paikka asua ja liikkua kestävästi

 

Monipuolisella asuntotuotannolla, täydennysrakentamisella sekä valtion ja kuntien välisten MAL-sopimusten tarkennuksilla pääkaupunkiseudun kestävää kasvua voidaan edistää. Rakentamisen korkeammat kustannukset, merkittävät infrainvestoinnit ja esimerkiksi rakentamispaikkojen haastavuus on huomioitava valtion asuntopoliittisessa päätöksenteossa. Näin pidämme huolta kohtuullisemmista asumiskustannuksista Helsingissä.

Ihmisten, ajatusten ja hyödykkeiden pitää kyetä myös liikkumaan nopeasti. Pääkaupunkiseudulle tullaan töihin niin läheltä kuin kauempaakin. Tästä syystä on välttämätöntä, että pääkaupunkiseutu on helposti saavutettavissa. Eduskunnassa pitää sitoutua edistämään nopeita raideyhteyksiä pääkaupunkiseudulta kasvukolmion muihin kaupunkeihin lentorataa unohtamatta. Valtion panoksen pitää olla aktiivinen investointien rahoituksessa ja edistämisessä. Suurissa raideinvestoinneissa tulee huolehtia myös siitä, että Helsingissä raidekapasiteetti riittää uudelle nopealle raideliikenteelle Helsingin keskustaan asti. Pisara+ -rata täytyy toteuttaa edellytysinvestointina uusille raidehankkeille.

Valtio ei ole nostanut prioriteettilistauksessaan riittävän korkealle pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoitusta ottaen huomioon alueen kriittinen merkitys koko Suomen kilpailukyvylle. Tällä hetkellä valtion rahoitustaso investointeihin on aivan liian matala. Valtion täytyy sitoutua rahoittamaan riittävästi yhdessä sovittuja väylä-, kasvu- ja kestävyysinvestointeja.

Pienydinvoimalat ovat pääkaupunkiseudun energian- ja lämmöntuotannolle tulevaisuuden mahdollisuus. Myös Helsingin seudun julkisen liikenteen rooli on olennainen osa koko Suomen ilmasto- ja päästövähennystavoitteita. Valtio ei kuitenkaan ole osallistunut sen rahoittamiseen koronatukia lukuun ottamatta. Valtion pitää sitoutua osaltaan yleispohjoismaiseen rahoitustasoon, jotta joukkoliikenteen käyttöä voidaan edistää.

NYT ON OIKEA AIKA:

  • Edistää monipuolisen asuntotuotannon, täydennysrakentamisen ja uusien kaavahankkeiden toteutumista uudistamalla lainsäädäntöä mahdollistavammaksi.
  • Huomioida Helsingin erityispiirteet Suomen suurimpana kaupunkina valtion asuntopolitiikassa ja rahoitusvälineissä.
  • Sitoutua valtiotasolla aktiivisesti edistämään ja rahoittamaan osuus nopeista raideyhteyksistä.
  • Toteuttaa Pisara+ -rata.
  • Korottaa pääkaupunkiseudun väyläinvestointien rahoitusta.
  • Sitoutua valtion tasolla tulevissa MAL-sopimuksissa pääkaupunkiseudun kannalta kriittisiin investointeihin.
  • Edistää pienydinvoimalahankkeiden toteuttamista pääkaupunkiseudulla.
  • Tunnistaa valtiotasolla joukkoliikenteen merkitys ilmastotoimien saavuttamisessa ja kantaa vastuuta myös joukkoliikenteen rahoituksesta.
  • Nostaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuki pohjoismaisten pääkaupunkien tasolle.

Helsinkiläisten hyvinvointi ja laadukkaat terveyspalvelut

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet ovat kaikkialla Suomessa suuret. Tärkeintä sote-palveluiden osalta on se, että kun palveluille syntyy tarvetta, niiden piiriin pääsee nopeasti ja ne ovat laadukkaita. Se, tuottaako palvelut julkinen, yksityinen vai kolmas sektori ei ole merkityksellistä, kunhan oikea-aikaisia ja kustannusvaikuttavia palveluita on saatavilla.

Sote-uudistuksen tultua voimaan rahoitusvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyi valtiolle. Samalla iso osa kuntien ja kaupunkien verotuloja siirtyi kunnilta valtiolle. On siis tulevaisuuden ydinkysymyksiä, että sote-palveluihin saadaan riittävä rahoitus. Helsingin ja HUS:n palveluiden rahoituksen täytyy perustua oikeudenmukaisiin ja järkeviin kriteereihin. Kriteerien tulee tunnistaa kaupunkien aidot rahoitustarpeet ja koronasta aiheutuneen hoito- ja palveluvelan umpeen kurominen tulee kattaa.

Eduskunnassa tulisi myös pikaisesti säätää voimaan terapiatakuu ja osoittaa sille resurssit. Terapiatakuu olisi erittäin tärkeä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vaikka terapiatakuu on nauttinut laajaa poikkipoliittista kannatusta, ei tämä hanke kuitenkaan ole edennyt kuluvan hallituskauden aikana.

Jotta palveluiden laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin oikeasti parantaa, täytyisi myös tietää, mitä mikäkin palvelu maksaa. Tällöin alueiden kesken voidaan vertailla aidosti tehokkaimpia tapoja toimia ja helpottaa hoitoon pääsyä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin täytyy rakentaa velvoite kustannusten laskemisesta ja ilmoittamisesta. Samalla selkeytyisivät tilanteet, joissa esimerkiksi palveluseteleillä on mahdollista saavuttaa kustannustehokkaampaa hoitoa ja säästää kustannuksista.

Varsinkin silloin, kun rahoitus on tiukkaa, on tärkeää selvittää palveluiden tuottavuutta, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavia toimintatapoja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä keinoina voivat olla oman tuotannon ohella muun muassa palvelusetelit, ostopalvelut, ulkoistukset ja muut kilpailutettavat hankinnat julkisen sektorin ulkopuolelta.

NYT ON OIKEA AIKA:

  • Korjata sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituskriteerit ottamaan huomioon suurten kaupunkien erityispiirteet.
  • Toteuttaa terapiatakuu.
  • Velvoittaa sote-palveluiden tuottajia laskemaan ja ilmoittamaan yksikkökustannukset. Näin edistetään myös monituottajamallin toteuttamista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Helsinkiläisten turvallinen arki

 

Turvalliseksi koettu arki Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on vahva veto- ja pitovoimatekijä. Turvallisuus syntyy kuitenkin monen summana. Turvallisen Helsingin takaamisessa on huomioitava rikostentorjunnan ohella myös päihde-, sosiaali- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet sekä terveydenhuolto ja monipuolinen yhteiskuntasuunnittelu.

Koettuun turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvä moniammatillinen yhteistyö, riittävät poliisitoimen resurssit sekä julkisten tilojen valvonta. Myös kyky varautua poikkeusolosuhteisiin vahvistaa turvallisuutta osana huoltovarmuuden turvaamista.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja jengiytymisen on havaittu olevan kasvussa. Esimerkiksi nuorisojengeissä esiintyvät vakavat huume- ja väkivaltarikokset vaikuttavat vahvasti helsinkiläisten koettuun turvallisuuteen, ja asiaan täytyy entistä painokkaammin puuttua. Myös alaikäisten rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää kansallista koordinaatiota on vahvistettava.

Suurin osa Suomessa tehdyistä rikoksista sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Rikollinen toiminta on lisäksi luonteeltaan yhä kansainvälisempää. Tämän haasteen edessä Helsinki ei suinkaan ole yksin, vaan rikollisuuden levittäytymiseen liittyviä ongelmia esiintyy yleisesti kaikissa Euroopan ja maailman metropoleissa. Kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä onkin lisättävä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Koettuun turvallisuuteen osaltaan myös vaikuttaviin häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatapauksiin on kohdistettava enemmän huomiota ja painotettava niiden seurauksien vakavuutta. Tämä onnistuu esimerkiksi kehittämällä valtakunnallisesti ennaltaehkäisevää nuoriso- ja aikuissosiaalityötä.

 

NYT ON OIKEA AIKA:

  • Kasvattaa pääkaupunkiseudun poliisilaitosten resursseja turvallisuuden ja kattavamman valvonnan takaamiseksi.
  • Tarkentaa väkivaltaan ja rikolliseen käyttäytymiseen puuttuvien kuntoutusohjelmien rahoitusta.
  • Vahvistaa kansallista koordinaatiota etenkin nuorisorikollisuuden torjunnassa.
  • Panostaa järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan tiivistämällä ja resursoimalla yhteistyötä ylikansallisten toimijoiden kanssa.