Kokoomuksen ryhmäaloite Helsingin julkisen perusterveydenhuollon parantamiseksi

TIEDOTE 25.9.2019

Helsingin julkisen perusterveydenhuollon palveluiden suurin ongelma on kiireettömän hoidon huono saatavuus. Hoidon saatavuutta mitataan terveysasemilla yleisesti ns. lääkärikäyntien T3-ajalla, joka kertoo terveysasemalla kolmannen vapaan kiireettömän hoidon lääkärin vastaanottoajan. T3-aikojen vertailu mahdollistaa hoidon saatavuuden vertailun eri terveysasemien välillä.

Helsingissä asemakohtaisten T3-aikojen kehitys on ollut viimeisten vuosien aikana surkeaa. Samalla, kun kaupunki on juhlapuheissa kertonut terveyspalveluiden uudistamisesta ja investoinut kymmeniä miljoonia euroja uusien laajojen palvelukeskusten rakentamiseen, on hoidon saatavuus heikentynyt kuukausi kuukaudelta.

Keväällä 2018 selvästi yli puolella Helsingin terveysasemista pääsi T3-ajalla mitattuna hoitoon alle kahdessa viikossa. Nyt syksyllä 2019 (elo-syyskuun tilastot) alle kahdessa viikossa hoitoon on päässyt vain kahdella yhteensä yli 20 terveysasemasta. Syksyllä 2019 ei Helsingissä yhdelläkään terveysasemalla päästä Antti Rinteen hallituksen esillä pitämään seitsemän päivän lääkärille pääsyyn.
Huono perusterveydenhuollon hoidon saatavuus johtaa asiakastasolla pitkittyviin hoitoketjuihin, joka pahentaa hoitoa tosiasiassa tarvitsevien tilannetta ja lisää tätä kautta kumuloituen myös raskaampien palveluiden tarvetta. Huonon asiakaskokemuksen ja inhimillisen pahan olon ohella tämä johtaa usein esimerkiksi piteneviin sairaspoissaoloihin työpaikalta.

Järjestelmätasolla huono julkisen perusterveydenhuollon saatavuus johtaa kasvavaan yksityisen terveydenhuollon käyttöön sekä lisääntyvään hakeutumiseen terveysasemien kiirevastaanotoille ja erikoissairaanhoidon päivystyksiin tosiasiassa kiireetöntä hoitoa vaativissa vaivoissa. Tämä lisää julkisen terveydenhuollon kustannuksia ja päivystysten kuormitusta.

Hoidon saatavuuden parantamisessa on kyse osittain resurssien saatavuudesta, sitouttamisesta ja hyvänä työnantajana toimimisesta, mutta ennen kaikkea kyse on toiminnan organisoinnista ja johtamisesta. Toimintamalleja muokkaamalla ja oikeita kannustimia rakentamalla työn tuottavuutta voidaan nostaa. Helsinki ei kuitenkaan ole kyennyt lukuisista uudistusagendoista huolimatta ratkaisemaan ongelmaa omin voimin. Trendi on alati heikkenevä.

Espoossa keinoksi on valittu yksittäisten terveysasemien kilpailuttaminen verrokeiksi ja tätä kautta saatu aikaan kannuste myös oman toiminnan kehittämiselle. Espoossa ulkoistettujen terveysasemien lääkäriaikojen saatavuus on T3-ajalla mitattuna ollut vuoden 2019 aikana alle 7 päivää. Ulkoistetuille terveysasemille on hakeutunut kasvava joukko kaupunkilaisia. Ulkoistusten kautta aikaansaatu positiivinen kilvoittelu ja uudet toimintamallit ovat parantaneet myös kaupungin itse operoimien terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuutta. Vastaavia kokemuksia on lukuisilla kunnilla ja kaupungeilla eri puolilla Suomea.

Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme muutosta Helsingin julkisen perusterveydenhuollon saatavuuteen. Emme voi enää suvaita näin huonoa hoidon saatavuutta terveysasemillamme. Kaupungin tulee kilpailuttaa 1-3 terveysaseman palveluntuotanto hoidon saatavuuden ja laadun kehittämiseksi sekä uusien toimintamallien löytämiseksi. Samalla kaupungin tulee luoda käytäntö, jossa selvitetään vuosittain jokaisen terveysaseman, jonka kiireettömän hoidon (T3-lääkäriaika) saatavuus ylittää vuositason tarkastelussa keskimäärin 21 päivää, mahdollisuudet parantaa toiminnan laatua, palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta ulkoistuksen kautta.

Lisätietoja: Valtuutettu Ulla-Marja Urho, ulla.urho@kolumbus.fi,  +358400412645