Sari Sarkomaa: Työterveyshuolto täysimääräisesti mukaan koronarokottamistalkoisiin – Sote-alan yrittäjien rokotesuojasta on huolehdittava
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta toimiin koronarokottamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. EU-maihin verraten hidas rokottamistahti on saanut monet huolestumaan rokotestrategian toteutumisesta ja toimivuudesta.
”Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesän aikana, jos rokotteita on saatuvilla. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa rokottamisessa,” Sarkomaa toteaa.
Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöjen mukaan Kela-korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta ja korvausprosentin pitäisi olla 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.
Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään työterveyshuollon täysimääräisen mukana olon mahdollistavat muutokset pikimmiten, sillä työikäisen väestön rokottamisen on määrä alkaa maalis-huhtikuussa. Muutoin on olemassa vakava riski, että väestön rokotustahti ei ole riittävän nopea ja koronakriisi ryöstäytyy käsistä. Nopea ja kattava rokottaminen onnistuu vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat ja osaaminen. Se on ainoa vaikuttava keino päästä ulos maatamme kaikin tavoin kurittavasta koronakriisistä,” Sarkomaa vaatii.
Koronarokotestrategian mukaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat tekemisessä koronan kanssa ja heille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.
”Kentältä kantautuu vakava huoli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Erityinen huoli on yksityisen sektorin työntekijöistä, ja erityisesti yksinyrittäjistä ja freelancereista. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat,” Sarkomaa toteaa.
”Huolta herättää myös puute, että rokotusjärjestyksessä ei ole huomioitu suun terveydenhuoltoa lainkaan. Ilman riittävää tietämystä kunnissa suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita,” Sarkomaa muistuttaa.
Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta vauhdittaakseen maan hallitusta toimiin koronarokottamisessa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033