Tiukassakin tilanteessa päiväkodit ja koulut ovat prioriteetti

 

Ennen budjettineuvotteluita Helsingin Sanomat viritti lopun aikojen tunnelmaa nostamalla esiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan raamien ja ohjeiden mukaisesti valmistelemassa budjettiesityksessä olleen vajeen. ”Helsinki suunnittelee 17 miljoonan euron säästöjen kouluihinsa ja päiväkoteihinsa”, julistettiin otsikossa. Näin ei budjettineuvotteluissa päädytty kuitenkaan tekemään. Varsin päinvastoin, itse asiassa.

Ei ole laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta, ellei ole pätevää henkilöstöä. Palkkakehitysohjelma jatkuu myös vuonna 2023 ja siihen käytetään reilusti enemmän rahaa kuin vuonna 2022. Vuonna 2023 Helsinki käyttää palkkakehitysohjelmaan 10 miljoonaa euroa niin, että 7 miljoonalla eurolla korotetaan palkkoja erityisesti niissä ammattiryhmissä, jossa on pienimmät palkat ja hankaluuksia löytää pätevää henkilöstöä. 3 miljoonaa euroa käytetään matkaedun vahvistamiseen. Huomionarvoista on, että tämä raha tulee koskettamaan ensi vuonna muita kuin sote-sektorilla työskenteleviä henkilöitä, sillä soten rahat tulevat jatkossa valtiolta. Eli vaikutus esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstölle tulee olemaan suurempi. Tästä iloitsen. Tässä ei tosin ole kyse poliitikon ilosta ja sydämenpalosta, vaan elämän ja kuoleman kysymyksestä tälle kaupungille.

Helsinki ei säästä päiväkodeista tai kouluista. Päinvastoin. Budjetissa lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 600 euroa per helsinkiläinen lapsi. Osa tästä lisäsatsauksesta tulee menemään vääjäämättä sen paikkaamiseen, että Helsingin valtiolta saama tasa-arvoraha, jolla on pyritty rahoittamaan alueellisen eriytymiskehityksen ehkäisemistä, tulee pienenemään. Tämä taas johtuu siitä, että istuva hallitus on tehnyt aiemmin hankeperustaisesta rahasta pysyväisluontoisen (hyvä!) ja pienentänyt sen määrää budjetissa (huono!). Mutta silti. Lisää määrärahaa kasvatukseen ja koulutukseen Helsingissä. Erävoitto!

Monen luonteva seuraava kysymys voi helposti olla se, minne ja miten eurot sitten toimialalla kohdentuvat. Tämä ratkotaan lautakunnissa, kun toimialojen tulosbudjeteista päätetään. Viime vuonna tämä tapahtui käytännössä joulukuussa. Se on seuraava tarkka paikka.

 

Itse pidän tärkeänä kahta asiaa:

 

1. Alueiden eriytymiskehitykseen pitää aidosti satsata. Lautakunnan jo tekemä päätös siitä, miten tarveperustaista rahoitusta jatkossa jaetaan, on hyvä startti. Kun aiemmin rahaa ovat saaneet tietyin mittarein haarukoidun alueen kaikki koulut, jatkossa rahaa jaetaankin koulukohtaisesti juuri sen koulun oppilaiden tilastoidun taustan mukaisesti. Tarveperustainen raha kohdentuu siis entistäkin paremmin. Nyt tuota rahoitusta pitää vahvistaa. En pitäisi mahdottomana tarkastella vaikkapa sitä, voitaisiinko niissä kouluissa, joilla menee näillä samoilla indikaattoreilla kaikkein vahvimmin, kasvattaa maltillisesti esimerkiksi ryhmäkokoa, jotta rahaa voitaisiin laittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten kouluihin hieman enemmän. Niissä kouluissa taas, joissa ryhmäkoko olisi isompi, kannattaisi vahvistaa esimerkiksi yhteisopettajuutta, mikä toki vaatii perehtyneisyyttä opettajilta, tukea rehtorilta ja toimivia tiloja.

 

2. Päiväkoteihin ja kouluihin pitää saada nyt työrauha. Ei ylimääräisiä hankkeita, vaan satsauksia siihen, että saadaan pysyvää ja pätevää henkilöstöä. Palkkakehitysohjelmasta saadaan vetoapua tähän. Mutta tarvitaan myös parempaa johtamista. Sillä on ihan oikeasti esimerkiksi päiväkotien arjessa merkitystä, miten hyviä päiväkotien ja alueiden johtajat ovat: Jos katse on vain arjen luvuissa ja numeroissa toiminnan laadun sijaan, ei synny hyviä tuloksia. Tämän olen oppinut niiltä lukuisilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, jotka ovat olleet minuun yhteydessä.

 

Olen budjettisopuun tällaisena vannoutuneena koulutusmuijana erittäin tyytyväinen. Tiukassakin tilanteessa tämä oli prioriteetti. Kuten tietenkin kestävällä tavalla kasvavassa kaupungissa pitääkin olla.

 

Sini Korpinen

Kirjoittaja on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu sekä kokoomuksen ryhmän vetäjä kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnassa