Kokoomuksen ryhmäpuhe talousarvion 2021 raamista: Nyt ei ole jakopolitiikan aika
Arvoisa puheenjohtaja,
Vuodesta toiseen olemme nähneet budjettineuvotteluissa kuvion, jossa erityisesti puolueet tämän salin vasemmalla laidalla ovat vaatineet yhä suurempia menolisäyksiä talousarvioon. Yhteisesti sopimamme vastuullinen linja, että käyttömenojen kasvu perustuu kustannusten kasvuun sekä kaupungin väestönkasvuun vähennettynä puolen prosentin tuottavuustavoitteella, ei ole tuntunut kelpaavan. Meille hyvä taloudenpito on sen sijaan ollut hyve myös parempina aikoina.
Voimme nyt tyytyväisyydellä todeta, että Kokoomuksen johdolla vaalittu tarkan taloudenpidon linja on ollut viisas valinta. Aiempien vuosien vastuullinen taloudenpito ja sen seurauksena kaupunkimme keräämä ylijäämää on luonut meille arvokkaan puskurin tähän kriisikevääseen ja kriisin jälkeiseen aikaan. Tämän iskun taloutemme vielä kestää. Olemme voineet tehdä koronakriisin vaatimat toimet ja tarvittavat lisäpanostukset sekä välttyneet esimerkiksi henkilöstön lomautuksilta, joihin monissa kunnissa ja kaupungeissa on turvauduttu.
Hyvä valtuusto,
Siitä huolimatta, että olemme verrattain hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta kestäneet ensi-iskun, tilanteemme on vakava. Koronakriisi on iskenyt erityisen vakavasti Helsinkiin. Paitsi, että tautitapaukset ovat painottuneet tänne, ovat pandemian ja poikkeusolojen seuraukset osuneet erityisesti juuri Helsingin palveluvaltaiseen elinkeinoelämään.
Matkailu on pysähtynyt. Palveluiden käyttö on romahtanut. Helsingin keskusta on hiljentynyt. Elämystalouden toimijat ovat sulkeneet ovensa. Nämä vain muutamina esimerkkeinä elinkeinorakenteestamme, joka poikkeaa koko muusta maasta. Kuten pormestari on todennut: pandemia iski kaikkein eniten kaupunkilaiseen tapaan elää. Tämä näkyy myös luvuissa. Yksinyrittäjien toimintatukea on hakenut Helsingissä noin 6000 yrittäjää. Tutkijoiden arvion mukaan Helsingissä palkkasumman pudotus vuoden takaiseen verrattuna on peräti 7,2 %.
Onkin kysyttävä: kuinka pitkäkestoisen iskun taloutemme kestää? Riski epidemian toisesta aallosta pitää taloustilanteeseemme liittyvän epävarmuuden suurena. Esimerkiksi kuntarahoituksen arvion mukaan koronakriisillä on pitkäkestoinen vaikutus moneen toimialaan, eikä talous palaudu normaaliin vielä kahteen-kolmeen vuoteen.
Arvoisa puheenjohtaja,
Tulevan vuoden talousarviota laadittaessa emme saa sokaistua aiemmasta hyvästä taloudellisesta tilanteestamme. Koronan vaikutuksia on lievennettävä, mutta samaan aikaan meidän on varauduttava viimevuosiin verrattuna aivan uuteen aikaan. Talouden heikentyminen iskee täydellä voimalla myös Helsinkiin. Menot on sopeutettava tuloihin.
Vaikka kaupunkimme talouden kestävyys on omissa käsissämme, katse kääntyy myös valtion suuntaan. Valtion on täytettävä lupauksensa pehmentää koronakriisin vaikutuksia kunnille. Samalla valtion on kannettava vastuuta kuntataloudesta myös niin, että se pidättäytyy kasaamasta uusia tehtäviä ja velvoitteita kunnille ja kaupungeille. Nyt ei ole jakopolitiikan aika.
Parasta on, jos kaupunki pystyy omalla tasollaan replikoimaan niitä kehityskulkuja, jotka ovat koko valtakunnan kannalta parhaita. Tärkeintä on työllisyyden kasvu, joka vahvistaa julkistaloutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tehkäämme kaikkemme sen hyväksi ja vaatikaamme myös valtiovallalta vihdoin uudistuksia, jotka tekevät rekrytoinnin helpommaksi ja vahvistavat työn vastaanottamisen kannusteita – ikuisten tiekarttojen, näennäisreformien ja työmarkkinatyöryhmien sijaan.
Hyvät valtuutetut,
Asetimme valtuustokauden alussa tavoitteeksemme olla maailman toimivin kaupunki. Koronakriisi ei ole tätä tavoitetta muuttanut – päinvastoin. Kriisin jälkeen tulee nimenomaan varmistaa, että myös tulevaisuudessa meillä on mahdollisuudet tarjota helsinkiläisille hyvän elämän edellytykset. Sujuva arki on mm. vireää kaupunkielämää, sujuvia terveydenhuollon palveluita, elinvoimaista ympäristöä yrityksille, laadukasta koulutusta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Ne kaikki vaativat perustakseen vankan ja kestävän talouden.
Juhana Vartiainen