Pormestari Juhana Vartiaisen puheenvuoro uuteen valtuustostrategiaan

Hyvät ystävät! Tervetuloa tekemään parempaa Helsinkiä!

Helsinkiläiset ovat luottaneet meille vallan päättää seuraavien neljän vuoden ajan kaupunkimme asioista ja siitä suunnasta, jonka kaupunkimme ottaa. Yhtä lailla, meillä on myös vastuu kehittää kaupunkiamme askel kerrallaan paremmaksi.

Tulevia vuosia viitoittaa ennen kaikkea yhteinen kaupunkistrategiamme. Haluan käyttää tämän puheenvuoroni etenkin alustuksena yhteiselle strategiatyölle, joka määrittää toimintamme suuret linjat seuraaviksi vuosiksi.

Hyvät valtuutetut, meillä on edessämme valtavia haasteita.

Pyysin jo kesällä valtuustoryhmiltä listausta asioista ja ongelmakohdista, joita vaalikentillä on kohdattu. Olen tämän lisäksi käynyt kahdenkeskisiä keskusteluja kaupungin virkamiesjohdon ja apulaispormestarien kanssa. Nyt on aika aloittaa keskustelu valtuuston kesken.

Olen varma, että nyt valmisteltavalla strategialla pystymme vastaamaan ja puuttumaan niihin ongelmiin ja mahdollisuuksiin, joiden hoidon äänestäjät ovat harteillemme asettaneet. Toivonkin kaikilta valtuutetuilta rakentavaa, avointa ja ennakkoluulotonta lähestymistä tähän strategiatyöhön.

Haluan painottaa, että Helsinki ei tule kitsastelemaan pandemiasta selviämisessä. Meillä tulee olla kyky merkittäviinkin kertapanostuksiin koronavahinkojen korjaamiseksi.

Suurin osa helsinkiläisistä nuorista voi hyvin, mutta syrjäytymisen haasteet ja rikollisuus ovat saaneet myös huolestuttavampia piirteitä. Korona on kiistatta aiheuttanut henkistä kärsimystä ja monet ongelmat ovat korona-aikana kärjistyneet. Selvää on, että oppimisvajeet sekä sosiaaliset ja terveydelliset haasteet on hoidettava.

Syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden vahvistamisen on oltava osa tulevaa strategiaa ja kaikkien toimialojen työtä. Nuoristamme viime kädessä huolehtivan turvaverkon reunojen on jatkuttava saumattomasti palvelusektoreiden ja elämänvaiheiden muuttumisen yli.

Tarvitsemme vaativampaa etsivää nuorisotyötä yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta kaupunkimme nuoret voisivat hyvin ja pystyisivät rakentamaan itselleen hyvän elämän edellytyksiä.

Pandemiasta seuranneet poikkeusolot ovat jättäneet sairauksia hoitamatta, koululaisilta lähiopetusta saamatta, ja moni opiskelija on jäänyt yksin.

Koululaisista ja opiskelijoista valtaosa on pärjännyt etäopetuksessa kohtalaisesti, mutta osa lapsista on syrjäytynyt tai suorastaan hävinnyt kouluyhteisöstä.

Helsingissä on tarjottava erinomaista varhaiskasvatusta ja opetusta, ja tulenkin edistämään erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssien lisäämistä. Heikkojen koulujen alueita ei saa syntyä.

Edellytykset hyvään elämään luodaan usein jo varhaisten vuosien aikana. Varhaiskasvatus ja koulut ovat minulle ehdoton prioriteetti. Ne ovat kestävästi kasvavan kaupungin kivijalka. Se on myös oiva tapa maahanmuuttajalapsille, tai itse asiassa heidän koko perheelleen, päästä kiinni suomalaiseen elämään sekä kieleen. Laadukasta varhaiskasvatusta lähellä kotia tarjoamalla voidaankin myös edistää naisten työllisyyttä sekä esimerkiksi auttaa maahanmuuttajia integroitumaan.

Vain kansainvälinen Helsinki voi olla menestyksekäs Helsinki.

Maahanmuuttajien osalta työllistymisen esteitä tulee taklata jo heti maahantulovaiheessa. Tulisi tehdä nopeasti realistinen suunnitelma työllistymisestä ja tarvittaessa siinä vaiheessa arvioida ammatillinen osaaminen ja lähtömaassa mahdollisesti hankitun koulutuksen hyödyntäminen Suomessa.

Kaupunki ei voi kasvaa kestävästi, jos se ei parhaalla mahdollisella tavalla huolehdi uusista sukupolvista sekä heidän kasvatuksestaan ja koulutuksestaan. Välittävä Helsinki pitää huolen, että jokainen lapsi ja nuori kohdataan omana itsenään ja hänen erityistarpeensa huomioidaan.

Kaikkien Helsingin koulujen tulisi esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun rahoituksen avulla olla niin hyviä, että lähikoulu on nuorelle se paras koulu. Samaan aikaan tulee kuitenkin olla mahdollisuus hakeutua painotetuille luokille eri puolille kaupunkia sekä edetä opinnoissa yksilöllisesti.

Hyvät valtuutetut,

Tarvitsemme lisäpanostuksia mielenterveyspalveluihin ja ennen kaikkea sujuvia hoitopolkuja palveluita tarvitseville.

Sosiaali- ja terveyspalvelut vievät kaupungin veroeuroista valtaosan. Ja väestön ikääntyessä sote-palveluiden rahoitustarve ennemmin kasvaa kuin vähenee. Tästäkin syystä meidän tulee pitää kiinni myös rahoituksen kestävyydestä. Väestömäärän kasvu näkyy myös palvelutarpeen kasvuna.

Helsinki on pian maan ainoana kuntana itse järjestämisvastuussa sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta ja pelastustoimesta. Te hyvät Helsingin kaupunginvaltuutetut käytätte ylintä päätösvaltaa eikä Helsingissä järjestetä aluevaaleja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin kaupungin vastuulla. Sote-uudistusta toimeenpantaessa on varmistettava, ettei kaupunkiin synny ylimääräistä byrokratiaa tai päätöksenteon laatua heikentäviä rajapintoja sote-toimintojen ja kaupungin muiden toimintojen välillä

Strategiakauden alkupuoliskoa määrittää sote-uudistukseen sopeutumisen suunnittelu ja loppupuoliskoa sopeutuminen itsessään. 2020-luvun jäljelle jäävä osa on todennäköisesti jatkuvaa sopeutumista kasvavan palvelutarpeen ja suhteessa vähenevän rahoituksen välillä. Meidän on minimoitava soteuudistuksen helsinkiläisille aiheuttamat haitat.

Vahva talouspohja ei ole itseisarvo, se on meille helsinkiläisille ennen kaikkea mahdollistaja. Vahva talous antaa kaupungille ja kaupunkilaisten elämälle hyvän perustan, sekä mahdollistaa kriiseihin reagoimisen mikä on nyt kouriintuntuvasti nähty. On tärkeää, että jatkamme sekä helsinkiläisten että Helsingin kaupungin kestävän talouden politiikkaa. Kaupunkilaisten maksamia veroja pitää käyttää tarkasti punniten ja tehokkaampaa rahankäyttöä miettien. Helsinkiläisten omaa taloutta pitää puolustaa.

Haluan, että strategiaan kirjataan ja Helsingissä otetaan käyttöön menosääntö, joka antaa julkiselle rahankäytölle sitovat kehykset.

Haluan johtaa Helsinkiä niin, että kaupunki houkuttelee osaavaa työvoimaa ja tänne syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Tiedän, että monet kaupungin työntekijät ovat ylittäneet itsensä toimiessaan poikkeusaikana. Helsingin kaupungin on myös oltava hyvä ja nykyistä parempi työnantaja. Kasvavassa kaupungissa myös julkiset vastuut kehittyvät ja menot nousevat. Tässä kehityksessä aion pitää huolta siitä, että tulojen ja menojen välillä ei ole epäsuhtaa. Helsinki kasvaa johdollani kestävästi. Julkistalouden kestävyys takaa myös sosiaalisen kestävyyden ja palveluiden riittävyyden.

Kun Helsingin tulevaisuuden näkymä on vahva, voimme jatkaa investointeja omaleimaisten kaupunginosien kehittämiseen, joustavaan liikkumiseen, kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja asuntojen monipuoliseen uudisrakentamiseen.

Kaupungit ympäri maailmaa pyrkivät nyt kehittymään turvallisemmiksi, toimivammiksi, vastuullisemmiksi ja kauniimmiksi. Helsinki on kaupunki, joka lisää vetovoimaansa tässä muutoksessa. Meidän tulee kehittää kaupunkiamme tasapainoisesti ja viisaasti.

Helsingin kaupunki voi tukea yritysten kasvua ja investointihalukuutta olemalla ennakoitava ja tasapuolinen kumppani sekä pienien että suurien kaupunkikehityshankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Haluan, että Helsingin kaupungin palveluita ohjaa yrityksiä arvostava palvelukulttuuri.

Kasvava kaupunki joutuu välillä toimimaan tavalla, joka tuottaa negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle. Erilaisten päätösten ja hankkeiden yritysvaikutusten arviointia tulee edelleen kehittää ja vakiinnuttaa niin, että yksittäisille yrityksille koituva haitta esim. katutöistä pyritään minimoimaan

Kaupan digitalisoituminen ja erityisesti asiantuntijatyön siirtyminen etätyön ja toimistotyön yhdistävään hybridimalliin muuttavat liiketoimintamalleja ja tilatarpeita. Kaupungin on itse kiinnitettävä huomiota siihen, että se tarkastelee merkittäviä kehityshankkeita riittävän kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi ydinkeskustan kehittämisessä ei ole kyse vain liikenteestä tai yksittäisistä kiinteistöhankkeista, vaan kyse on useiden eri näkökulmien huomioimisesta yhtä aikaa. Suurissa projekteissa poliittista ennakoitavuutta pitäisi pystyä parantamaan.

Haluan, että Helsinki vetää puoleensa myös uuden ajan teknologia- ja palveluyrityksiä, jotka luovat meille uusia työpaikkoja. Me nousemme koronan jälkeen nopeasti takaisin eläväksi ja inspiroivaksi kaupungiksi, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia pandemiasta kärsineille yrityksille ja yrittäjille.

Kehittäkäämme Helsinkiä yhä korkeatasoisemmaksi kaupungiksi niin kulttuurissa kuin urheilussakin. Merellisen Helsingin kulttuuri- ja tapahtuma-alueita Suvilahdessa ja Eteläsatamassa tulee kehittää kansainvälisestikin merkittäviksi ja kiinnostaviksi, mutta samalla myös helsinkiläisten olohuoneina toimiviksi.

Kaupungin edunvalvonnan kehittäminen ja monipuolistaminen olivat viime valtuustokauden kaupunkistrategian merkittäviä tavoitteita. Edunvalvonta vakiinnutti asemansa osana kaupungin toimintaa, mutta kehittämistyötä edelleen riittää.  Helsingin kaupungin tulee jatkaa kaupunkien kansallisen edunvalvonnan kärkenä. C21 on viime aikoina tunnistettu keskeiseksi kaupunkien edunvalvonnan toimijaksi ja Helsingillä on ollut aivan keskeinen rooli kokoonpanon toiminnassa ja agendan asettamisessa.

Helsingin kilpakumppanit ovat Itämeren ja Pohjoismaiden muut pääkaupungit, sitä ei kuitenkaan aina kaikkialla haluta ymmärtää. Helsinki asetetaan turhan usein vastakkain muun Suomen kanssa, vaikka todellisuudessa Helsingin menestys on koko maan menestystä.

Helsingin kasvaessa, kasvaa myös sen vastuu koko Suomen hyvinvoinnista. Helsinki on kantanut tätä vastuuta mielellään. On kuitenkin keskeistä tunnistaa, että tällöin myös valtion vastuu Helsingistä kasvaa. Valtakunnallisten ratkaisujen ei tule heikentää pääkaupungin kykyä ja edellytyksiä menestyä, sillä vaikutukset ulottuvat Helsingin lisäksi koko maahan. Jatkossakin on tärkeää tuoda esiin Helsingin erityispiirteitä, jotta ne voidaan ottaa valtakunnallisessa päätöksenteossa huomioon.

Kun ihmiset ovat lähekkäin kaupungeissa, he keksivät yhdessä uusia ideoita ja luovat vaurautta yhteistyöllä. Toteuttaessamme hyviä ja hyödyllisiä ideoita, haluamme niiden palvelevan tehokkaasti ja inhimillisesti toisia ihmisiä ja maailmantaloutta. Jos Helsinki on vetovoimainen ympäristö uusien ideoiden kehittämiselle, voimme kilpailla kenen ja minkä tahansa alueen kanssa

Kestävän kasvun Helsinki on hiilineutraali.

Ilmaston ja ympäristön suojelu on ihmiskunnan yhteinen tehtävä, eikä se ole ristiriidassa kestävän kasvun kanssa. Päin vastoin. Kantokykyinen luonto on nyt ihmiskunnan prioriteetti. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saatava läpileikkaaviksi toimintaperiaatteiksi kaikessa, mitä kaupunki tekee. Ilmastokriisin tulee olla mukana jokaisessa päätöksessä, rakennushankkeessa ja keskustelussa. Päätös tästä lähestymistavasta on tehtävä nyt hyväksyttävässä kaupunkistrategiassa. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja muutokseen sopeutumisen kustannukset on hyväksyttävä osaksi hankkeiden kustannusrakennetta.

Ajattelen, että luonnolla on itseisarvo. Meitä ihmisiä ympäröivä luonto on muovautunut tänne kauan ennen meitä, Homo economicusta. Taloustieteilijänä ja poliitikkona tarkastelen kuitenkin usein myös sitä, mitä luonto ja luonnonvarat meille ihmisille antavat ja mahdollistavat.

Helsinki voikin olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei voi olla mikään erillinen ohjelma tai kirjaus. Se vaatii kansainvälistä yhteistyötä sekä kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja vaikuttavien toimien hakemista kaikilta toimialoilta kaikessa tekemisessä.

Kulunut kesä on ympäri maailmaa viimeistään osoittanut, että myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on todella tartuttava. Helsingin tulee varautua muuttuvan ilmaston aiheuttamiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin, terveydellisiin ja ympäristöllisiin seurauksiin, joita ei voida enää välttää. Etukäteen varautuminen on helpompaa ja kannattavampaa kuin jo syntyneiden vahinkojen korjaaminen. Toivon, että tulevalla strategiakaudella nostamme myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävät toimet keskiöön.

Hyvät valtuutetut, Olen varma, että kun lähestymme haasteita ennakkoluulottomasti ja suhtaudumme toisiimme kunnioittavasti, voimme saavuttaa tulevina vuosina paljon.

Kukaan ei voi onnistua yksin, vaan tarvitsemme jokaisen panosta. Uskon vahvasti, että meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä parempaa Helsinkiä yhdessä.

Toivotan kaikille hyvää valtuustoseminaaria ja odotan suurella mielenkiinnolla näkemyksiänne yhteiseen strategiaamme.

 

 

Kategoriat: Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *