HKL:n yhtiöittämisen tavoitteena kestävän kaupunkiliikenteen rakentaminen joustavammin

HKL:n johtokunta antoi torstaina 26.8. lausuntonsa liittyen HKL:n yhtiöittämiseen. Johtokunta asettui puoltamaan yhtiöittämistä.

Yhtiöittäminen ei ole mikään hopealuoti, joka ratkaisee kaikki mahdolliset haasteet, mutta monia asioita se tulisi helpottamaan. Se mahdollistaisi joustavammin investoinnin raidehankkeisiin – nyt HKL on ollut kaupungin investointikaton armoilla. Tulevina vuosina olemme kuitenkin moninkertaistamassa raiteiden määrän Helsingissä. Tämä itsessään on helsinkiläisille hyvä uutinen: Tulevaisuudessa raiteita pitkin pääsee yhä useampi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vähäpäästöisempi liikkuminen kaupungin sisällä lisääntyy.

Investointi- ja rahoitusmahdollisuuksien parantamisen lisäksi yhtiöittäminen vaikuttaa myös esimerkiksi siihen, että se pystyisi jatkossa hankkimaan palvelunsa vapaammin parhailta palveluntuottajilta. Esimerkiksi palkanlaskentaan on kohdistunut henkilöstön puolelta paljon kritiikkiä, ja yhtiö voisi hakea tähän itselleen parhaan mahdollisen palveluntuottajan.

Yhtiö myös mahdollistaisi liikelaitosta paremmin seudullisen yhteistyön – sikäli mikäli Vantaa päättää järkiratkaisun ratikoiden puolesta tehdä.

Henkilöstön aseman turvaaminen on ollut johtokunnan käsittelyissä laajasti esillä, ja tämän johtokunta on halunnut nostaa myös lausuntoonsa. On tärkeää pitää huolta siitä, että henkilöstö pysyy muutoksessa mukana. Toimintaympäristö HKL:llä muuttuu joka tapauksessa ja yhtiöittämisessä on minun näkökulmastani kyse siitäkin, että organisaatio pysyy muutospaineissa mukana. En sano, että kaikilta osin koko pian kolme vuotta kestäneen selvitys- ja valmisteluvaiheen sisäinen viestintä on ollut täydellistä. Ei varmasti ole ollut. Mutta parhaaseen mahdolliseen on pyritty, ja nyt elokuussa aloittanut johtokuntakin on kuullut henkilöstöä yhdessä, erikseen, virallisesti ja epävirallisesti.

Johtokunnassa on keskusteltu paljon myös avoimuudesta. Siis siitä, että yhtiömuotoon siirtyminen ei johda tietojen piilottamiseen liikesalaisuuksien varjolla. No, HKL ei toimi kilpailluilla markkinoilla. Intressi tietojen salassapitämiseen tällä nojalla ei ole samanlainen kuin vaikkapa energiayhtiöillä. Johtokunnan asiasta käymän keskustelun pohjalta lausunnosta löytyy myös kohta, jossa toteamme, että ”Yhtiö toteuttaa toiminnassaan avoimuutta ja yhtiö toimii viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevan lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti antaen yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden valvoa yhtiön toimintaa ja julkisten varojen käyttöä.” Haluamme siis, että tietoja saa jatkossakin – roolista riippumatta.

Se asia, mihin en ole tyytyväinen, on se, että uusi johtokunta sai tämän eteensä näin pian aloittamisensa jälkeen. Tämä on päätös, joka olisi pitänyt tehdä edellisen, asiaa pitkään valmistelleen johtokunnan toimesta. Mutta vaikka nyt aloittaneen johtokunnan näkökulmasta päätös on tehty nopeasti, HKL:n näkökulmasta näin ei ole. Asiaa on selvitetty, valmisteltu, tarkasteltu, arvioitu. Meidän, uuden johtokunnan rooliksi on jäänyt omaksua valtava määrä tietoa nopeasti. Tässä on tietenkin auttanut viranhaltijoiden erinomainen työ: Tietoa on ollut paitsi paljon, sitä on myös saatu kaikissa mahdollisissa pyydetyissä muodoissa kaikilla mahdollisilla tavoilla avattuna ja pureskeltuna.

Mitä nyt sitten tapahtuu? Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn. Moni on peräänkuuluttanut ”laajamittaisen julkisen keskustelun” käymistä tästä asiasta. On jopa annettu ymmärtää, että päätöstä puserretaan kasaan ilman sitä. Näinhän ei ole. Ensinnäkin asia on ollut julkisuudessa käsittelyssä ja esiin on tuotu niin päätöksentekijöiden kuin henkilökunnan näkökulmia. Toiseksi valtuutetut löytänevät asian edestään valtuustossa syyskuun loppupuolella. Aikaikkuna julkiselle keskustelulle ei suinkaan ole mennyt umpeen. Nyt sen käymistä voidaan jatkaa – samaan tapaan kuin se on ollut mahdollista tähänkin saakka.

Sini Korpinen
Kirjoittaja on HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja