Pormestari Juhana Vartiaisen puheenvuoro Helsingin talousarvioon

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kollegat,
Ärade stadsfullmäktiges ordförande, bästa kolleger,

 

Talousarvioehdotus on laadittu Suomen toipuessa koronapandemiasta. Korona  ei ole toistaiseksi millään mittarilla ohi, mutta sen rankimmat vaikutukset talouteemme toivottavasti ovat takanapäin. Rokotusaste Helsingissä on ylittänyt 12 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien keskuudessa 80 prosenttia ja Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Yhteiskunnan ja talouden toipumisen ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna.

Vuoden 2022 talousarvioehdotuksen laadintaa on ohjannut aiemmin tänä syksynä hyväksytty kaupunkistrategia Kasvun paikka. Keskeiset taloudenhoidon periaatteet on kirjattu tähän koko kaupunkitasolla yhteisesti hyväksyttyyn strategiaan. Olennaista on, että tämä talousarvioesitys noudattaa strategiassa yhdessä sovittuja linjauksia. Kaupunkistrategian perusajatus on, että huolehdimme julkisista palveluista ja tehtävistä taloudellisten reunaehtojen puitteissa.

Budgetförslaget har tagits fram då Finland återhämtar sig från coronapandemin. Coronan är tillsvidare på intet vis över, men dess värsta konsekvenser för vår ekonomi ligger förhoppningsvis bakom oss. Vaccinationstäckningen i Helsingfors har i befolkningsgruppen 12 år och äldre överskridit 80 procent och Finlands bruttonationalprodukt väntas i år växa med 3,5 procent. Samhällets och ekonomins återhämtning väntas fortsätta också nästa år.

Stadsstrategin Läge för tillväxt, som godkändes tidigare i höst, har visat riktningen för arbetet med budgetförslaget för år 2022. De centrala ekonomiska principerna har förts in i strategin som godkändes gemensamt på stadsnivå. Det väsentliga är att det här budgetförslaget följer de gemensamt överenskomna riktlinjerna i strategin. Grundtanken i stadsstrategin är att vi värnar om de offentliga tjänsterna och uppgifterna inom de ekonomiska ramarna.

Keskeisiä linjauksia kaupunkistrategiassa ja tässä talousarviossa on valinta jatkaa kaupungin rohkean kasvun tiellä. Tämän lisäksi käynnistämme prosessin tuottavuutta parantavien rakenteellisten uudistusten tekemiseksi sekä kohdennamme huomattavat panostukset koronakriisistä toipumiseen. Näiden valintojen kautta haluamme turvata helsinkiläisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa. Kun puhumme kaupungin kasvusta, rakenteellisista uudistuksista tai koronakriisistä toipumisesta on kyse lopulta aina siitä, miten parannamme jokaisen helsinkiläisen edellytyksiä elää hyvää elämää lapsesta vanhuuteen hienossa pääkaupungissamme.

Kaupunkistrategiassa on sovittu menojen kasvua säätelevästä vastuuperiaatteesta. Tämä vastuuperiaate on onnistuttu täyttämään. Helsingillä on edessään merkittäviä haasteita talouden ja toiminnan sopeuttamisessa tällä vuosikymmenellä. Esimerkiksi sote-uudistus, väestön ikääntyminen Suomessa ja lisääntyvät lakisääteiset velvoitteet aiheuttavat epävarmuutta. Näin ollen vastuullisuutta ja viisautta meiltä päättäjiltä todella tarvitaan.

Kaupungin toimintamenot vuonna 2022 ovat talousarvioehdotuksen mukaisesti runsaat viisi miljardia.

Erityisen tyytyväinen olen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahojen positiiviseen kehitykseen. Voin vakuuttaa, että kasvatus ja koulutus on meille kaikille sydämen asia ja tämä on ollut lähtökohtana keskusteluissa alusta asti. Nyt olenkin hyvin ilahtunut siitä, että kasvatukseen ja koulutukseen panostetaan ja että tahtotilamme tässä asiassa on ollut jaettua.

Olemme myös toteuttaneet strategiaan kirjattua linjausta siitä, miten tuottavuustoimia ja kohteita löytämällä haemme kaupungintalouteen lisäliikkumavaraa. Pormestarikuntavetoinen työryhmä tulee kartoittamaan näitä kohteita koko valtuustokauden ajan, jotta strategiaan kirjattu 50 miljoonan tavoite saavutetaan ja saadaan palvelutuotantoon sinne missä tarvetta on. Uudistuksilla tehostetaan kaupungin toimintaa palveluorganisaationa ja parannetaan kaupungin oman toiminnan panos-tuotos-suhdetta.

Työterveystoimintojen laatukilpailu on yksi tällainen toimi. Teimme päätöksen kaupungin työterveyshuollon laadullisesta kilpailuttamisesta. Tästä keskusteltaessa on tärkeä muistaa, että työterveydenhuollon nykyiset ongelmat eivät ole lähtöisin työterveydessä työskentelevästä henkilöstöstä, vaan kyse on johtotason ratkaisuista ja organisoinnista. Työterveyspalveluiden ulkoistus on työterveyden laatua parantava uudistus, jossa rahaa käytetään saman verran työterveyteen kuin aiemmin. Työterveydenhuoltoa parantamalla paranee myös kaupungin 39 000 työntekijän hyvinvointi. Tämä henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen on se tavoite, miksi laatukilpailutus halutaan tehdä. Haluamme huolehtia työntekijöistämme entistä paremmin ja tukea heidän työkykyään parhaalla mahdollisella tavalla.

Henkilöstön hyvinvointia pyrimme myös parantamaan pistemäisesti palkkakehitysohjelman jatkolla ja siihen tehtävällä viiden miljoonan euron panostuksella. Kaupungin henkilöstöjärjestöt etsivät yhdessä henkilöstöjohdon kanssa ne henkilöstöryhmät, joissa tarve on kriittisin.

Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, minkä ansiosta koronaepidemian aikanakin kaupunki on pystynyt panostamaan palveluihin ja investointeihin. Äkkijarrutukselle ei ole ollut tarvetta, mutta pandemia on kurittanut Helsinkiä silti poikkeuksellisen paljon.

Valitettavasti palvelu- ja hyvinvointivelkaa on päässyt syntymään. Kuten strategiassa linjasimme, tähän koronapalautumiseen haluamme nyt tulevana vuonna satsata. Koronapalautumiseen ohjataan kokonaisuudessaan 70 miljoonaa euroa. Tämä toteutetaan kertaluontoisina toimina vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Koronapalautumisen määrärahat jakautuvat siten, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ohjataan 17 miljoonaa, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 8 miljoonaa ja sosiaali- ja terveystoimialalle 45 miljoonaa. Kaikki tämä tullaan käyttämään kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja koronasta palautumiseen.

On huomattava, että myös verotulojen kasvu on koronavuosina hieman hidastunut ja tätä korvaavat valtion kompensaatiotoimenpiteet ovat väliaikaisia vuosille 2020-2021 kohdistuvia toimenpiteitä, joiden vaikutus poistuu pääosin vuonna 2022.

Hyvät ystävät,

Investointipanostukset ovat vuonna 2022 ennätyksellisen korkealla.

Korkean investointitason seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta on 2022 ja 2023 asetettua tavoitetasoa alijäämäisempi. Sen sijaan taloussuunnitelman mukaan rahavirta paranee strategiakauden loppua kohden. Suurten investointien vuoksi valtuustokauden aikana kaupungin velka per asukas tulee kasvamaan, mutta kaupungin talous on tähänastisen vahvan talouskasvun ansiosta vahvalla pohjalla, mikä mahdollistaa harkitun riskinoton. Kassavirran alijäämäsääntöä tarkastellaan neljän vuoden keskiarvona.

Olemme valinneet kaupungilla tietoisen strategian, jossa varoja kohdennetaan voimakkaasti viihtyisään ja toimivaan kaupunkiympäristöön.  On hyvä muistaa, että asuntotuotantotavoitteen ylläpitäminen vaatii voimakasta panostamista muun kaupunkitilan viihtyvyyteen ja liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Suuria tulevia yksittäisiä liikennehankkeita, joihin talousarvioehdotuksessa on varattu määrärahoja ovat esimerkiksi Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasatama-Pasila raitiotie ja Sörnäisten liikennetunneli.

Näistä lähtökohdista käsin ja edellä kuvattujen valintojen viitoittamalla tiellä pystymme tekemään Helsingistä paremman ja hienomman kaupungin, jossa jokaisen on hyvä rakentaa haluamansa näköistä elämää ja toimivaa arkea.

Hyvät valtuutetut,
meillä on suuri vastuu. Toimitaan viisaasti ja yhdessä paremman Helsingin ja kaikkien helsinkiläisten puolesta.
Kiitos!

 

Juhana Vartiainen

Helsingin pormestari

Kategoriat: Uutiset, Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *