Helsinki varautuu Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksiin
Valtuustopuhe kyselytunnilla 2.3.2022
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Viime torstaina jokainen meistä heräsi karmeaan todellisuuteen. Naapurimaamme Venäjä oli aloittanut yön aikana laajamittaiset sotatoimet Ukrainaa vastaan. Harva osasi ennakoida tilanteen eskaloituvan tähän pisteeseen asti.
Helsingin kaupunki tuomitsee jyrkästi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa. Sotatoimet ovat aiheuttaneet valtavaa inhimillisiä kärsimystä ja loukanneet itsenäisen eurooppalaisen maan koskemattomuutta. Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat järkkyneet.
Tähän sotaan eivät ole syyllisiä Venäjän kansalaiset ja venäjänkieliset, joista monet vastustavat maansa autoritaarista hallintoa. Myös Helsingissä on runsaasti taustaltaan venäläisiä kaupunkilaisia. On meidän jokaisen tehtävä varmistaa, että tilanne ei lisää syrjintää, nimittelyä ja rasismia venäjänkielisiä kohtaan.
Varautuminen on viisautta. Olen maanantaina asettanut erillisen Ukraina-kriisiryhmän ohjaamaan ja yhteensovittamaan tilanteeseen liittyviä toimenpiteitä, kuten sotaa pakenevien ihmisten auttamista parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran tänään ja tulee kokoontumaan myös perjantaina.
Helsingin kaupunki keskeyttää yhteistyönsä Moskovan ja Pietarin kaupunkien kanssa toistaiseksi. Tämänhetkisissä olosuhteissa yhteistyölle venäläistahojen kanssa ei ole edellytyksiä. Lisäksi valmistelut Pietarin Suomi-talossa sijaitsevan kaupunkiomisteisen yhtiön ylläpitämän Helsinki-keskuksen toiminnan lopettamiseksi on aloitettu.
Tuemme Ukrainaa myös suoraan humanitaarisella avulla Suomen valtion ulkopoliittisten linjausten mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus teki maanantaina päätöksen, jossa Helsinki osallistuu 350 000 euron panoksella humanitaarisen avun lähettämiseen Ukrainalle yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupunkien kokonaispanostus nousee yli 1,5 miljoonaan euroon.
Hyvät valtuutetut,
Helsinki toimii kriisissä ennakoivasti ja valmistautuu ottamaan vastaan sodan ja hädän keskeltä pakenevia ukrainalaisia.
Koska vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan Helsinkiin, olemme pitäneet yhdessä Rajavartiolaitoksen, Helsingin poliisilaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja Vantaan kaupungin kanssa koordinointikokouksen eilen tiistaina maahantuloon liittyen. Koordinaatiota jatketaan ja yhteistyöhön kytketään loppuviikon aikana vielä Espoon kaupunki ja sisäministeriön edustajat.
Tällä hetkellä Helsingin satamissa rajanylityspaikoilla on rauhallista. Maahan on saapunut ukrainalaisia, mutta vain muutama heistä on hakenut turvapaikkaa.
Ukrainalaiset voivat saapua Suomeen turvapaikanhakijoina tai muilla maahantuloperusteilla, tullessaan esimerkiksi sukulaistensa luo. Matkustajaterminaaleissa ryhdytään jakamaan viimeistään torstaina tiedotetta, joka on suunnattu Ukrainasta Helsinkiin saapuville maahantulijoille ja turvapaikan hakijoille. Tässä on yhteystiedot keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sekä ohjeistus turvapaikan hakemisesta.
Helsingin kaupungin kriisi- ja sosiaalipäivystys ja maahanmuuttoyksikkö ovat varautuneet auttamaan henkilöitä, jotka eivät hae turvapaikkaa, mutta tarvitsevat esimerkiksi majoitusta, terveydenhoitoa tai muuta kriisiapua. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä.
Korostan viranomaisyhteistyön merkitystä kaikilla sektoreilla. Vaikka vastaanottokeskus toiminta on siirtynyt Helsingin kaupungilta Maahanmuuttovirastolle, kaupungin on syytä varautua laajentamaan hätämajoituskapasiteettiä, perustamaan järjestelykeskuksia tai väliaikaismajoitusyksiköitä Maahanmuuttoviraston niin pyytäessä.
Kartoitus käytettävien majoitustilojen osalta on jo käynnissä. Ilokseni voin todeta, että myös monet yksityiset toimijat ovat tarjonneet tilojaan kaupungin ja mahdollisten turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Maahantuloon on varauduttava myös muista syistä. Vallitsevassa tilanteessa Venäjän hybridivaikuttamista ei voida poissulkea.
Helsinki on aina varautunut suojelemaan väestöään. Varautuminen on osa kaupungin ydintoimintaa ja varautumisjärjestelyt toteutetaan normaaliolojen toimintoihin perustuen.
Väestönsuojien osalta lukumäärällisesti tilanne on hyvä, mutta monet suojista edellyttävät peruskorjauksia, jotta ne täyttävät nykyajan vaatimukset. Tämä koskee niin kaupungin omia kuin kiinteistökohtaisia suojia.
Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 900 000 suojapaikkaa. Ylivoimaisesti suurin osa väestönsuojista on asuinkiinteistöjen yhteydessä. Kiinteistökohtaiset väestönsuojat ovat Helsingissä suojautumisen perusta. Näiden väestönsuojien kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Asukkaat saavat tiedot näiden väestönsuojien sijainnista kiinteistön pelastussuunnitelmasta ja taloyhtiön isännöitsijältä tai hallitukselta.
Kaupungin vastuulla on noin 50 yleistä kalliosuojaa. Myös keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Yleisten ja yhteisten väestönsuojien sijainnit on julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Mikäli tilanne edellyttäisi väestönsuojien ottamista käyttöön, asiasta annettaisiin viranomaismääräys ja kansalaisia ohjeistettaisiin hyvissä ajoin ja monin tavoin.
Helsingin kaupunki tukee kaikin mahdollisin tavoin Suomeen saapuvia ukrainalaisia. Ukrainan tilanne koskettaa ja syystä. Venäjän täysin tuomittavat toimet Ukrainassa aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä ja hätä on nyt suuri.
Uskon, että meillä on yhteinen tavoite. Apu ja tuki sitä tarvitseville.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen